Kalakakkuja

Jasmiinin tuoksussa on mukava perata kaloja. Tosin minä en niitä perkaa, vaan kalastaja itse. Minä huolehdin jatkojalostuksesta. Heinäkuun ensimmäinen päivä meri antoi kolme lohta ja yhden taimenen. Niitä pantiin pakkaseen, keitettiin sopaksi ja savustettiin. 

Kesäkalastuskautta pitää aina juhlistaa kakulla. Ensimmäinen kakku oli mansikkajuustokakku. Se kelpasi kovasti savulohen jälkkäriksi:

Toinen kalastuskakku oli kermarahkalla täytetty Brita. Ruusasin kesän ensimmäisen marenkiunelman mansikoilla, kirsikoilla ja mustikoilla. 

Kokkausten ja leipomisten jälkeen on mukava kässehtiä puutarhassa hempeänliilana kukkaismummuna:

 

Teetkö sinä kalakakkuja?

Vanha rouva

Ruusukakku

  

  

Ruusut kukkivat. Vain keltainen ruusuni odottaa vielä puhkeamistaan. Miksi ruusujen pitää kukkia yhtä aikaa? Sitten ne lakastuvat yhtä aikaa. Hetken huumasta oli otettava vaarin, kun rupesin rustaamaan juhannuskakkua Vanhalle herralle:

Kakun sisällä on kermavaahdolla aateloitua sitruunatahnaa. Päällä kermapursotukset ja puutarhan ruusunkukkia. Vanha herra ei syönyt ruusujaan, mutta minä maistelin terälehtiä. Vieno maku, mutta niin kaunis.

 

Juhannuksena puhkesi kukkaan pihamme erikoisuus - Patelan ruusu. Muhoslainen ruusupuutarhuri löysi kukkivan pensasruusun Patelan entisen laivavarvi/saha-alueen tietämiltä. Mies alkoi lisätä sitä ruusutarhallaan, mistä ostimme parin vuoden odotuksen jälkeen yhden taimen. Viidessä vuodessa vanha, kestävä ja kookas (jopa 2,5 metriä korkea) tarhapimpinellaruusuruusu on kotiutunut takaisin löytöpaikalleen ja alkanut kasvaa kovaa vauhtia. 

Patelan ruusun kukat ovat kermanvalkoisia ja niiden keskusta on keltainen. Kukan teriö voi olla jopa 10 cm halkaisijaltaan. Muutama Patelan ruusukin pääsi kakun päälle keekoilemaan. 

Vanha rouva

Pikkuihminen

Pikkuihmiseni pääsi ripille. Miten hyväkäytöksinen, hymyilevä ja kunnollinen on tuo poika, joka tuli hoitooni 12 vuotta sitten. Nyt poika ei enää mahdu syliini eikä äitinsä kainaloon. Nyt poika taputtaa meitä päähän komeista korkeuksistaan.

Ensimmäinen asia, mitä Pikkuihminen aamulla meille hoitoon tuotaessa huusi ulko-ovelta oli: "Mitä kakkua syödään?" Ja mehän söimme jos jonkinlaisia paakkelseja, joiden vatkaamiseen ja pyörittelyyn poika osallistui suurella antaumuksella. Pikkuihminen oli ahkera apulaiseni melkein kolme vuotta. Katso vaikka KLIK!

Pikkuihminen saapui vasiten keväällä kylään ja esitti klassisen kysymyksen: "Mitä kakkua syötäisiin?" 

Ja kysely jatkui: "Kai sää tekisit niitä valkosuklaakeksejä?" Pikkuleipien ohje löytyy vuoden 2011 jutuista (KLIK).

Kakkutoive oli klassinen mansikkakakku. Kakun sisällä on mansikkahilloa ja kerma-tuorejuusto-valkosuklaa-täyte. Kakun päällä on mansikoita. Kakun reunaan pursotin paksusti aitoa vispikermaa. 

Oli ilo olla juhlissa mukana. 

Vanha rouva eli ottomummu

Lahjottu

Laitoin kuivattuja herneitä veteen yöksi. Aamulla painelin paisuneet herneet kukkapurkkiin. Kolmen päivän päästä herneenversot ovat viiden sentin mittaisia. Kohta saan versoja voileivän ja Vanhan herran salaattien koristukseksi.

 

Naistenpäivä oli ja meni. Sain lahjaksi armaaltani 3 kiloa pilkkubanaaneja. Vanha herra oli hamstrannut ne lähikaupan hävikkilaatikosta. 

Leivoin kaksi banaanikakkua mummun vanhalla ja hyväksi havaitulla ohjeella:

Taikina:

• 300 g voita
• 4 dl sokeria
• 6  isoa munaa
• 1,5 dl kermaa
• 10 dl vehnäjauhoja
• 4 tl vaniljasokeria
• 1 tl suolaa
• 3 tl soodaa
• 8 banaania 

Valmistaminen:

Muusaa banaanit haarukalla. Sulata voi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Jos taikina meinaa juoksettua, lisää muutaman lusikallinen jauhoseosta.  Lisää voi-sokeri-seokseen keskenään sekoitetut kuivat aineet, banaanimössö ja kerma. Sekoita taikina tasaiseksi. Tästä taikinamäärästä tulee kaksi pitkulaista leipävuokaa. Paista  tasalämmöllä uunin alimmalla ritilällä 150 asteessa reilun tunnin verran. Kokeile kakun kypsyys tikulla kakkuosan keskeltä. Anna jäähtyä yön yli, jotta kakut kerkeävät ässehtyä kunnolla.

Banaanikakkujen lisäksi leivoin kaksi banaanileipää, jotka ovat siis nuo ruttupäälliset pötkylät kuvassa. Tämän trendileivonnaisen ohjeita on netti täynnä. 

Hyvä näin. Nimittäin muutama vuosi sitten sain naistenpäivälahjaksi mukulasellerin =)

Vanha rouva

Katala kateus

Katala kateus iski. Kun ystävä kertoi lankatarjouksesta, piti ehdottomasti päästä kaupoille. Vaaleanpunaista, punaista, oranssia ja persikkaa sekä yksi julman musta. Violettia jäi uupumaan, mutta eiköhän sekin vielä hakeudu lankalaatikkoon. Nyt on mistä ottaa, kun sukankutomisvimma iskee.

Langanhakumatkalla poikkesimme saman ystävän neuvosta supermarkettiin hakemaan voita ja broileria. Löytyi myös ämpärillinen vitamiineja, hävikkikassillinen leipää ja yksi hävikkiloota vihanneksia ja hedelmiä. Kuvasta jäi uupumaan kaksi hävikkirasiallista savuluita, koska Vanha herra kerkesi kiikuttaa ne omalle työmaalleen ennen kuvan ottamista. 

Olen monta vuotta katalan kateellisena seurannut ystävän oivaltavaa hävikkikokkailua. Olenko liian laiska / mukavuudenhaluinen / sokea vai muuten vaan pöljä, kun en ikinä löydä mitään hävikkiä? Paitsi leipää, jota haemme paikallisen leipomon tehtaanmyymälästä, ja vippitarjouksia tyyliin -30 %. 

Lauantaina oli varsinainen hävikinhävityspäivä. Vanha herra hävitti ne savuluut hernesoppaan. Soppaan laitettiin kolme pussillista herneitä (likosivat edellisen yön vedessä), 4 sipulia silppuna ja meiramia. Suola lisättiin vasta valmiiseen soppaan, sillä savuluissa on suolaa. Kolme tuntia soppa muhi hiljakseen ja herra sitä silloin tällöin hämmensi. Kun soppa oli hieman jäähtynyt, minä lonin savuluut pois sopasta ja irrottelin lihat luista takaisin soppaan. Valmista soppaa tuli yhteensä 7,5 litraa. 

Vanha herra teki hernesoppaansa autotallissa (iso 10-litran teräskattilamme ei toimi induktioliedellä, joten autotallissa on erillinen keittolevy) ja minä tein vihanneskeittoa keittiössä hävikkilaatikon aarteista: salottisipulia, porkkanaa, lehtikaalia, tavallista kaalia, paksoita, maissia, oliiveja ja omasta takaa sieniä. Hurautin soppaan myös jalopenon palasia jääkaapista. Annoin sopan ässehtyä itsekseen hellan reunalla. Ennen tarjoilua maistoin ja lisäsin suolaa ja timjamia.

Hävikkilaatikossa oli 8 sitruunaa. Mihin halvattuun kaksi ihmistä saa upotettua 8 sitruunaa? Herkkuihin tietenkin! Ensin tein sitruunapiirakan appelsiinilla. 

Sitten tein sitruunapiirakan omenoilla. Kummassakin piirakassa on täytteenä maustamatonta tuorejuustoa + kermaa + sokeria + kananmunaa + sitruunankuorta + sitruunanmehua. Ohje omasta päästä. Ensimmäisessä piirakassa on pohjana lehtitaikinalevy ja toisessa makeaan leivontaan tarkoitettu pyöreä piirakkapohja. Kumpikin pohja kaupan pakasteesta.

Sitruunoita piisasi. Leivoin vielä sitruunamuffinseja. Päälle pursotin sitruunarahkasta ja kermasta vatkatun vaahdon. Leivosten huipulle laitoin pensamustikoita ja vadelmia (ne piti käydä ostamassa normihinnalla lähikaupasta). 

Vielä riittää banaaneja. Niiden säilyvyyden suhteen en ole ollenkaan hädissäni, sillä Vanha herra rakastaa banaaneja. Leivät ja broilerit ovat pakastimessa ja voipaketit jääkaapissa.

Katalan kateuden kohteelle kiitos vinkeistä! 

Ota örkky!

Vanha rouva

Sunnuntaina

Vanha herra repi minut väkisin sohvan uumenista ja hyvän kirjan parista merenrantaan. Katselimme pikkupakkasen somistamaa rantaa ja kuuntelimme jäiden helinää vasten rantakaisloja.

Sen verran kässehtiessä meni aikaa, että aurinko aloitti laskeutumisvalmistelut. Katselimme taivaanrannan muuttumista ja ihmettelimme maanpäällistä kauneutta.

Sitten köpöttelimme rantaruovikon kautta kotikartanolle. Minun ei tarvinnut repiä Vanhaa herraa väkisin, sillä hän aavisti saavansa ihanan iltakahviseuran lisäksi jotain muikeata:

Vanha herra rakastaa perinteistä kermakakkua, joka on täytetty runsaalla kermavaahdolla ja banaaniviipaleilla. Kotitekoinen kinuski on kuulemma bonusta. Saamansa piti.

Vanha rouva

Pyhäinpäivän herkut

Sain sätkyn pyhäinpäivän aamuna. Leivoin persokertulleni hänen lempileivonnaistaan. Venytin porkkanakakun uunipellin kokoiseksi. 

Aineet:

• 650 g porkkanaraastetta
• 5 kananmunaa
• 3 dl sokeria
• 2,5 dl rypsiöljyä
• 5,5 dl vehnäjauhoja
• 1 rkl leivinjauhetta
• 1 rkl kanelia
• 1 rkl sitruunankuoriraastetta
• 0,5 tl suolaa 

Kuorrutus:

• 150 g pehmeää voita
• 400 g maustamatonta tuorejuustoa
• 4 dl tomusokeria
• 1 dl mantelirouhetta

Tee näin: Kuori ja raasta porkkanat hienoksi raasteeksi. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon öljy ja porkkanaraaste. Sekoita kuivat aineet ja mausteet keskenään ja kääntele taikinan joukkoon. Kaada taikina syvälle uunipellille leivinpaperin päälle. Paista kakkua 175 asteessa uunin keskitasolla noin 25 minuuttia. Kokeile kakun kypsyyttä tikulla. 

Vatkaa pehmeä voi sähkövatkaimella sileäksi. Lisää tuorejuustot välillä vatkaten. Lisää tomusokeri. Vatkaa kuorrutus tasaiseksi ja levitä jäähtyneen kakun pinnalle. Koristele mantelirouheella.

Värkkäsin samoilla tulilla myös lehtitaikinakukkasia. Halusin kokeilla uutta paistonkestävää suola-kinuski-täytettä. Katin kontit se mitään paitonkestävää ollut. Levisi pitkin kukkasten terälehtiä. Pelastin, mitä pelastettavissa oli eli ripottelin tahman päälle pakastekuivattuja puolukoita. Maussa ei kyllä ollut mitään vikaa - alas luiskahtivat kepeästi.

Vanha rouva

Mustikkasuu

Kävimme sienessä, mutta tulimme takaisin mustikasta. Sienet on loppu meidän huudeilta, sillä on ollut niin kuivaa. Nyt on lutuuttanut pari päivää, joten uusi sienestysretkeily odottaa loppuviikosta.

Vanha herra putsasi ämpärillisen mustikoita. Minä pussitin osan mustikoista pakkaseen. Nyt on pakastettu yhteensä 30 litraa mustikoita. Loput menivät mustikkamaitona, osan keitin hilloksi ja lopuista veivasin tämän mustikkapiirakan:

Pohjaan tarvitaan 150 g voisulaa, 2,5 dl vehnäjauhoja, 1,5 dl kaurahiutaleita, 1,5 tl leivinjauhetta, 1 dl fariinisokeria ja 1 muna. Täytteeseen menee 5 dl mustikoita, 1 rkl perunajauhoja, 50 g voisulaa, 1 dl fariinisokeria ja 2,5 dl kaurahiutaleita.

Sekoita vehnäjauho, leivinjauhe ja kaurahiutaleet. Lisää fariinisokeri, muna ja sulatettu voi. Sekoita taikinaksi. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle jäiset mustikat ja perunajauho. Sekoita yhteen kauramuruseoksen ainekset ja ripottele murusina mustikoiden päälle. Paista piirasta 200-asteisen uunin alatasolla puoli tuntia.

Koska kotona ei ollut kermaa, tein pursotuksen valkeista orvokeista. Mustikkasuu kiitti ja kumarsi.

Vanha rouva

Ulkoistettua aherrusta

Onneksi on joku, joka jaksaa taukoamatta hyöriä työn touhussa. Se en ole minä. Nyt on niin laiska olo, että melkein itseäkin naurattaa.

Pitkän maanittelun jälkeen sain kuin sainkin kevättalvella hamstraamani villalangat kerittyä. Syynä moiseen aktiivisuuteen lienee ollut kaunis sadesää. Oli lämmin, vettä tihuutti hiljakseen eikä minulla ollut tuon taivaallisen kiirettä mihinkään. Toinen juttu onkin sitten se, mihin jemmasin valmiit kerät, ettei vaan tarvitse alkaa heiluttaa puikkoja.

Tässä on Mutkat suoriksi -kesäkakun ohje. Mene kauppaan ja osta valmiita marenkilevyjä. Osta samalla rasian verran mansikoita. Vatkaa purkki kermaa ja yhdistä se kunungatarrahkaan, johon olet sekoittanut kourallisen mustikoita. Kokoa kakku. Laapi kakun päälle kerma-rahka-seosta. Kökkää lopuksi kakun päälle kaiken maailman marjoja ja syötäviä kukkasia. Kanna pöytään ja syö heti!

Tässä sitä nyt himmaillaan puutarhatoolissa ja katsellaan kimalaisten aherrusta. Olen ulkoistanut myös kahvinkeiton ja kakkujen kannon. Vanha herra passatkoon.

Vanha rouva

Myönteisesti yllättynyt

Kesä-heinäkuussa on syntymäpäiviä, nimipäiviä, ristiäisiä, rippijuhlia, valmistujaisia, kihlajaisia ja häitä.

Tämän mansikkakakun sai ripille päässyt poikalapsi, joka rakastaa violettia väriä. Niin minä sitten sidoin väritoiveeseen sopivan kukkakimpun ja nypin orvokkipenkistäni ne kauneimmat violetit orvokit kakun päälle.

Joskus töissä pitää nyhjätä tyhjästä, sillä juhlabudjetti sattaa olla hyvin rajallinen. Niin kuin nyt näissä parinkymmenen hengen häissä. Ainoa toivomus, mikä ujolta morsiamelta tuli, oli "pinkki ja punainen".

Saamansa piti. Anopin tuomat ruusut saivat ympärilleen pinkin timanttiketjun. Pöydälle ripottelin vaaleanpunaista ruusunterälehtikoristetta kirkkaiden timanttien lomaan. 

Morsiamen toinen toive liittyi ruokaan. Lohisopan kyytipojaksi piti saada ruisleipää, juustoa ja tuorekurkkua.

Raskaan työputken jälkeen leivoin mustikkajuustokakun. Koristelin retuliinin kakun mustikoilla, mansikoilla ja kullalla.

Paras palkinto minun työssäni on se, kun näkee asiakkaan olevan myönteisesti yllättynyt. Kotona kun muistaa laittaa kukkamaljakkoon vettä, voi olla myönteisesti yllättänyt omasta toiminnastaan ;)

Kesäterveisin Vanha rouva

Meikattu maustekakku

Leivoin vanhan ajan maustekakun. Löysin ohjeen Meiran netistä (KLIK). Ohje on simppeli, aineet tavallisia ja maku tuhdin mausteinen. Paistoin kakun tasapohjaisessa vuoassa. Ajatuksena oli koristella kakku juhlavaksi. Keitin kinuskin, jonka levitin kakun päälle. Sitten alkoi meikkaaminen!

Meikkipussukastani löytyi hedelmänamuja, tähtianiksia, merisuolaa, roseepippureita ja kuivattuja kukanterälehtiä. Meikattu maustekakkuni sekä maistuu että tuoksuu.

Ulkona roimii räntää ja vettä peräkanaa. 

Sisällä vaanitaan suklaamunia.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Vanha rouva