Kohta tormistaudun

  

Maailmankirjat ovat sekaisin.

Heinäkuu loppuu, enkä ole saanut aikaiseksi kuin yhden mansikkakermakakun.

Jo on laiskuus huipussaan. 

Kurkkuja sentään olen saanut säilöttyä.

Lykkäsin paljon valkosipulia mausteeksi.

Kerran olen saanut lähdettyä merelle armaani kanssa.

Ja juuri semmoisena päivänä, kun ripsi sadetta idän suunnalta.

Lämpötila huiteli 24 asteessa, joten tuli otettua pikkuiset esilämmöt ennen saunaa.

 

Kaislat kasvavat semmoista vauhtia, että kotirannan veneväylä on vain kapea tunneli.

Kunhan elokuu alkaa, lupaan tormistautua.

Vanha rouva

Tilustakki

Kutoo, purkaa, kutoo, purkaa... Tuolta homma hieman haiskahti, kun tämä rouva sai päähänsä: a) yhdistää kaksi erilaista lankaa, b) kutoa perusvillatakin ilman tuontaivaallista ohjetta.

Mittaa otin vanhasta villatakista. Yleensä homma hoituu aika kivuttomasti, mutta nyt pelissä oli sileän langan lisäksi pörröinen lanka. Sepä ei purkaannu noin vain, vaan takertuu pörröillään milloin mihinkin. Mutta muutamanmiljoonan ärräpään voimalla sain tekeleen kursittua kasaan.

Lankaa kului 364 g. Puikot olivat 9. Villatakista tuli ihan perusperusperus, ilman mitään krumeluureja. Tarkoituksena on vetää se niskaan, kun lähden tarkastamaan tiluksia.

Nyt edessä on seuraava haaste. Villatakin vaaleanviolettia pörrölankaa jäi muutama kerä. Lisäksi sain Stanstalta tuliaiskimppuna monta kerää keltaista pörrölanka, jossa on blingblingiä mausteena.

Pyörittelin pörröjä ja ajattelin ensin, että mahdoton väriyhdistelmä, mahdoton. Mutta sitten hoissin uudessa tilustakissani pitkin puutarhaa ja kas - keltaisen ja violetin yhdistelmä alkoi näyttää varsin somalta. Taivaallinen maalarimestari osaa maalata!

Kysymys kuuluukin, mitä kelta-violettia tekisin?

Vanha rouva