Koekeittiössä

Vanha herra toi mereltä ahvenia. Ei yhtään tehnyt mieli hukuttaa kaloja kermaan tai kiduttaa niitä pannulla.

Löysin ohraryynipaketin kyljestä vastauksen pulmaani: kalaohravuoka. Vain porkkanat puuttuivat, mutta korvasin ne palsternakalla.

Kalavuoasta tuli oikein maukas ja raikas. Ihan ilman kermaa ja voita ;) Suosittelen.

Puhun työkseni kestikulttuurin historiasta ja vanhoista pitoperinteistä. Ennen vanhaan rikkaat söivät Oulussa soseutettua lintukeittoa, kuhaa normandialaiseen tapaan ja lampaansatulaa renessanssityyliin. Sen sijaan köyhien ja kainojen ruokavalio koostui kovasta leivästä, potuista, silakkalootasta ja suolakalasta. Kerran minulta kysyttiin öllövellin reseptiä. Nyt päätin kokeilla ruotsin öl-sanasta väännettyä öllövelliä, jota myös elsuupaksi, ölsuupaksi kutsutaan. Se on juhlien jälkiruokana tarjottu, tavallisesti siirapilla makeutettu lämmin keitto, jossa on kaljaa, jauhoja, rusinoita ja leipäjuustoa.

 

Öllövellistä tuli oikein makeaa ja tuhtia jälkkäriä. Koko huusholli tuoksahti rehevän maltaiselta. Aika eksoottinen kokemus näin hämäläiselle. Mutta niin taitaa mustamakkarakin olla paikallisille ;)

Mitähän seuraavaksi kokeilisi?

Vanha rouva

Selkäviikon sopat

  

Ensimmäisellä selkäviikolla tarjoilin Vanhalle herralle tuunattuja joulunjämiä. Vanha herrahan ei oikein perusta kasvisruoista, joten taisi viikon ruokalista olla kärsimystä.

Tein ylijääneestä porkkanasoseesta soppaa. Liemeksi liruttelin kaikki kermapurkinpohjat ja tuorejuustonökäreet kera ranskankerman. Sopan sekaan pistin pussillisen pakastettuja kehnäsieniä.

Pilkoin vihanneslokerossa lymyilleet lehtisellerinvarret ja sotkotin joukon jatkoksi rypäleitä, omenaa ja ananasta. Kostutin salaatin majoneesi-kermaviili-sinappi-seoksella ja jauhoin päälle suolaa ja mustapippuria. Päälle humautin aivoja (lue: saksanpähkinöitä).

Keitin myös kinkunjämistä ja savupossusta lihasoppaa. Siihen tarvitaan aluksi sipulia ja ohraryynejä, jotka kuullotetaan öljyssä ja keitetään vedessä puolisen tuntia. Mukaan heitin kaikki luut ja nahkanmutkat makua antamaa.

 

Kun kattila oli porissut hienoisesti sen puoli tuntia, otin lihanräntyt pois kattilasta ja lisäsin tilalle pilkottuja porkkanoita, lihanpalat, valkosipulia ja lipstikkaa sekä sulatejuustoa. Porruutin keittoa hiljalleen toisen puolisen tuntia. Lopuksi maustoin keiton kermalurauksella, basilikalla sekä suolalla ja mustapippurilla.

Vanhan herran sydän suli tuhdin sopan äärellä ja hän loihe lausumahan: Hyvähän tää on, vaikkei pottuja ookkaan!

Selkäviikot pakkasineen sen kun jatkuvat.

Vanha rouva