Täytin lauantaina 18-vuotta, taas kerran ;)
Juhlan kunniaksi kaukaisin vieras ajoi 476 kilometrin päästä luokseni ja pesi lahjaksi kaikki ikkunat. Tuosta vain suit sait. Voi että minulla on IHANA sisko!
Aamutuimaan saapui lisää tuikitärkeitä vieraita, Nuori rouva kera Pikkuihmisen. Lahjaksi sain runkoverenpisaran, jonka Pikkuihminen oli ihan itse minulle valinnut kukkakaupassa. Sen takia, että siinä kasvaa MANSIKOITA.
Vanha herra oli lahjonut aiemmin minua kaksilla kumisaappailla ja toivonut siinä sivussa tarjottavaksi mansikkakakkua.
Mansikkakakkua piti elämäni miesten siis saada. Sitruunaisen mansikkakakun ohje löytyi Maku Kaneli & Sokeri 3/2014 -lehdestä. Täytteenä ja kuorrutteena on kerman ja mascarponen sekoitus. Täyteläistä, mutta ah niin samettista.
Em. lehdessä oli räntättynä myös pehmeiden ja hyvin, hyvin suklaisten whoopie-leivonnaisten ohje. En ole moisia muotileivonnaisia ikinä aikaisemmin tehnyt, mutta hyvinhän nuo onnistuivat. Täytteenä on tummaa suklaata ja vaahtoutuvaa vaniljakastiketta.
Kolmanneksi tarjottavaksi tein Valion ohjeella Päärynä-kinuskikakkua, jonka kruunaavat sinihomejuusto ja tummat viinirypäleet. Kinuskikastikkeen puuttuessa lorauttelimme päälle tumman täyteläistä balsamiviinietikkakastiketta.
Ihan miehiä varten leivoin myös mansikka- ja mustikkapullia. Vanhalla herra ja Pikkuihmisellä on nimittäin yhteinen pöytähupi: he lohkaisevat pullasta puolikkaan ja kastavat sen juomaansa, isompi kahviin ja pienempi mehuun. Sitten he lutkuttavat kostean pullan suuhunsa ja huokaavat yhtenä miehenä Aaaaah!
Pikkuihminen on hyvin kasvatettu 3-vuotias miehenalku. Kiltisti hän söi neljä karjalanpiirakkaa munavoilla ennen kuin siirtyi makeisiin tarjottaviin. Kakkua hän pyysi kauniisti:
Saisinko tuota mansikkakakkua muttei sitä salaattia, kiitos.
Vanha rouva, 18 v.
