29.5.2011

Sunnuntain suklaat


Lähikauppassa hoksasin kartonkisia leivosvuokia. Semmoisia, joiden kuvittelin pienessä mielessäni pysyvän kasassa, kun niissä paistaa kakkutaikinaa. Kuvitelmani osoittautui kerrankin todeksi! Kerrassaan ihania vuokia, kiitos Brunon!

Koeajoin vuoat leipomalla sunnuntain suklaisia leivoksia:

·         4 munaa

·         1 dl sokeria

·         2 dl vehnäjauhoja

·         0,5 dl perunajauhoja

·         1 tl vaniljasokeria

·         1 tl leivinjauhetta

·         0,5 dl piimää

·         0,5 dl rypsiöljyä

·         50 g valkosuklaarouhetta

·         50 g taloussuklaata

·         koristeluun valkoista ja tummaa suklaasulaa

Vatkasin munat ja sokerin valkeaksi vaahdoksi. Sekaan nostelin jauho-vaniljasokeri-leivinjauhe-valkosuklaa-seoksen. Lopuksi sekoittelin hissukseen joukkoon märät aineet.

Nostelin lusikalla taikinaa vuoat melkein täyteen. Pistelin kuhunkin vuokaan talousuklaapalasta puolikkaan. Paistoin leivoksia 200 asteessa vartin verran. Jäähdytin. Sillä aikaa sulatin valkoista ja tummaa suklaata ja liruttelin sulat omiin tötteröihinsä. Sitten alkoi homman vaikein vaihe: vapisevin, tärisevin ja tottelemattomin käsin yritin tehdä taiteellisia koukeroita leivosten päälle.

Jäähtyneiden leivosten maku on taivaallinen!

Vanha rouva, parantumaton suklaaholisti

27.5.2011

Kesän ensimmäinen lipstikkakeitto

Olen tämän viikon kunnostanut kasvimaita. Kuinka ollakaan, työn touhussa huomasin, että monivuotisten yrttien kotipenkissä rehottaa rempseästi jo lipstikkaa ja suolaheinää sekä pilkistää arasti timjamia, iisoppia, mäkimeiramia ja ruohosipulia.


Haistelin ja maistelin aikani lipstikkaa ja päätin tehdä vuoden ensimmäisen lipstikkakeiton mummun vanhalla ohjeella:

·         6 sipulia silputtuna

·         1 kkp lipstikkaa silputtuna

·         1,5 l vettä

·         4 rkl vehnäjauhoja

·         2 sokeripalaa

·         ripuas valkopippuria

·         1 kasvisliemikuutio

·         2 kanaliemikuutiota

·         2 dl kermaa

·         voita

Kuullota sipulisilppu voissa ja lisää sitten lipstikkasilppu. Anna hautua pari minuuttia. Lisää vesi, johin olet hölskyttänyt vehnäjauhon. Mausta. Hauduta miedolla lämmöllä ainakin tunnin verran. Lisää kerma, kuumenna ja tasaannuta hetkinen ennen tarjoilua. Koristele lipstikanlehdillä.

Maku on taivaallisen keväinen, suolaisen makea ja kermaisen pehmeä. Kyytipojaksi raikasta vettä ja muutama viipale ruisleipää. A vot!

Vanha rouva ihastuksissaan

9.5.2011

Puutarhaideoita

Kävin saamassa metkoja kierrätysideoita puutarhaan Keukenhofin puistossa Hollannissa. 

Ikäloput nojatuolit heti oitis pois varaston nurkista keskelle pihamaata paraatipaikalle täyteen kukkia. Ruostuneet maitotonkat stailataan sipulikukilla ja kas, nuupahtanut maitolaituri on hetisiltään houkutteleva pussailupaikka. Mutta mitäs sanot näistä istutusideoista?


Puhkipahkimenneet pesusoikot ja paatipunkat voi upottaa kukkapenkkiin metallinkierrätyksen sijasta. Kottikärryillekin voi suoda uuden elämän tärkeässä tehtävässä. Ja jos kesän mittaan kukat haluaa uuteen paikaan, kottikärryjen sarvista kiinni ja menoksi!


Kaikkea puuhaamaansa kaunista, hyödyllistä ja kierrätettävää voi istahtaa katselemaan ihan omatekemään tuumauspenkkiin - siihen ei tarvita kuin virkakulu puhelinpylväs sekä joutilaita talikoita. Noitahan makoilee joutilaana joka tytön pihanperällä!

Vanha rouva matkalla puhelinpylväsvarastoonsa

6.5.2011

Tulppaanihuumetta

 

Vanha herra tuuppasi minut tulppaanimatkalle sillä ehdolla, ettei hänen tarvitse lähteä mukaan. Joten rakkaan ystäväni kanssa teimme 30 vuotta vanhasta unelmastamme totta ja kävimme katsomassa kappaleen tulppaaneja tulvillaan olevaa Hollantia.


Keväisistä kukkaistutuksistaan maailmankuulu Keukenhofin puisto sijaitsee Lissen kaupungissa, nelisenkymmentä kilometriä Amsterdamista lounaaseen. 1400-luvulta peräisin oleva kyökkipuutarha on kasvanut 32 hehtaarin laajuiseksi puistoksi, jonne istutetaan vuosittain noin 7 miljoonaa kukkasipulia: mm. tulppaaneja, narsisseja, hyasintteja, helmililjoja. Lisäksi puistossa on lähemmäs sata puulajia, pensaita, patsaita, näyttelypaviljonkeja, lampia, solisevia puroja, suihkulähteitä, romanttisia siltoja ja niiden tietämillä jalokaulaisia joutsenia.

Puisto on auki kaksi keväistä kuukautta maaliskuusta toukokuulle - tarkat aukiolopäivät kannattaa ennen matkaa tarkistaa Keukenhofin nettisivuilta. Matkaan kannattaa ottaa hyvät kävelykengät ja säänmukainen vaatetus, täyteenladattu kamera ja hyvät hermot, sillä kaikkea kauneutta ei todellakaan saa vangittua kameralla! Puiston kuppilat, mukavuuslaitokset ja ostospaikat kyllä pitävät huolen maallisista tarpeista.


Perehdyin ennen matkaa tulppaanihistoriaan - ja hiukkasen myös Amsterdamin historiaan - lukemalla maanmainion veijaritarinan nimeltä Tulpaanikuume. Sen on kirjoittanut Deborah Moggach. Romaani löytynee kirjastosta.


Itse asiassa väriterapiamatkallamme unelmia toteutui kaksi, sillä samalla huokailimme, liikutuimme ja haltioiduimme myös Vincent van Gogh -museossa. Mutta ne värit ovatkin sitten jo toinen juttu!

Vanha rouva