Päätin ratkaista ongelman kertaheitolla: virkkasin puuvillalangoista pitkiä kaulanauhoja, joiden toiseen päähän kiinnitin kiinnittimen (jos joku tietää tuon metallijutun oikean nimen, niin kertokoon ihmeessä). Hamstrasin muovipussillisen kiinnittimiä töistä, kun kokouksissa, workshopeissa ja konferensseissa käytettyjä nimikylttinauhoja oltiin heittämässä roskiin.
Somasti roikkuivat avaimet kaulassa ja heiluivat kädessä. Mutta sitten virkkasin jämistä muutaman keväisen kukkasen ja pyörittelin muutaman värikkään pallon...
Loppujen lopuksi avaimille ei taida jäädä yhtään kaulanauhaa, sillä...
... käsityöyökerhossa tuli niin monta huikeaa ideaa kanssakäsityöntekijöiltä, että tuskin pysyin perässä.
Ideoita kuunnellessani pyörittelin Naapurin rouvalta saamistani langanlopuista palloja...
... joiden käyttötarkoitus selviää, kunhan saan nyhdettyä lisää langanloppuja ystäviltä ja kylännaisilta.
Muutakin tulevaisuudessa valmistuvaa on työn alla:
... eikä pelkästään sisällä, vaan myös ulkona...
... kottikärryllinen työtehtäviä odottaa jotain tämän tyyppistä toimintaa... Askaretta siis piisaa niin kotona kuin työmaalla. Onneksi sentään samantyyppistä, ettei mene kaulanauhat ihan sekaisin!
Vanha rouva
