Pääsiäishommia

 

Työmaalla oltiin heittämässä ylivuotisia karamelleja roskikseen. 

Toin ne kotio. Tein herkullisen kompiaiskranssin.

Leikkasin kärhön alas, sillä meille on tulossa uusi terassikaide. 

Katso, miten kaunis leikkauspinta.

 

Leikkasin myös harittavat ja risuuntuneet sireenit alas.

Vanha herra haketti ja minä valvoin. 

Hän teki myös leppärouhetta vissillä tarkoituksella:

Savustushommissa leppä antaa kaloille kauniin kullankeltaisen värin.

Ehtoolla tarjoilin savusiiat perattuna. Kyytipoikana tipunmunia, mustarouskusalaattia ja rosvopaistia.

Ruoan päälle oltiinkin sitten ihan potslojo.

Vanha rouva

(ja Vanhan herran kissakintut)

Kukkaisajelulla

Kävimme kukkaisajelulla. Vanha herra ei meinannut ymmärtää, miksi pitää ajaa naapurikunnan puolelle, vaikka samoja raakkuja on omassa lähikaupassa (ei muuten ole!). Minä sen sijaan nautin täysin siemauksin ison kauppapaikan tarjoamasta väri-ilottelusta ja suuresta kukkavalikoimasta.

Pelakuut kuuluvat kesään, vaikka iltapäivällä rannassa näyttikin tältä:

Kammarin pöydälle pääsi lisää pelakuita ja sävysävyyn sävytettyjä tulppaaneita:

Katso, miten kauniita:

Toiseen kammariin tein pääsiäisasetelman.

Vanhan herran pupu ja kukka-aski pitävät pintansa pääsiäisestä toiseen.

Emalivadissa on kuulemma pesty pienen pojan nassua 60-luvulla.

  

 Ulos uskaltauduin tälläämään helmililjoja:

Oletko sinä jo ollut kukkaisajelulla?

VÄRIKÄSTÄ PÄÄSIÄISTÄ!

toivottaa

Vanha rouva

Kirjavia ja kukertavia

Pääsiäsinoita jätti portinpieleen mustan kissansa ja voimakkaasti tuoksuvan narsissin.

Luuta oli jo olemassa, mutta harmittavan puisevan värinen. Kudoin luudalle uuden varren. Mallasin kissan ja luudan portinpieleen kukkasineen. Nyt odotan jännityksellä, koska itse noita istahtaa toolille.













Muutakin värikästä olen saanut valmiiksi. Langanlopuista kudoin kaksi paria säärystimiä kaksosille. He menevät syksyllä kouluun, joten nilkat pitää pitää lämpiminä.










Varsinaisena kevättekona pidettäköön villapaitaa, jota olen kutonut uskollisesti monta viikkoa raidan kerrallaan. Villapaita on värkätty Gjestal Garnin 100 % SW Merinoull -langasta. Lanka oli poistotarjouksessa, joten ostaa tärytin villapaitalangat kukertavissa väreissä (oranssia ei ollut, valitettavasti). Lankaa kului puoli kiloa, kun nelosen pyöröpuikoilla pistelin menemään.

Kirjava villapaita on hyvä olla olemassa, kun syksyn tullen lähdetään sienijahtiin taikka puolukkametsään. 

Punaiset kumpparit vaan jalkaan ja menoksi!

Vanha rouva

En ole mummu

Oranssi villatakkini valmistui parahultaan kevääksi. Ohje on omasta päästäni. Villatakki on pepun peittävä ja imartelevan A-mallinen. En tehnyt villatakkiin napitusta, vaan ajattelin kiinnittää sen rinnuksilta rintarossilla.

Virkkasin takin nelosen koukulla Maija-langasta. Lankaa kului 560 g. Työtoveri kysyi, kauanko meni takin virkkaamiseen. Vastasin, että ehkä pari viikkoa (jos olisin istunut joka ilta kuuden uutisista kymppiuutisiin).

Mummullani oli paljon virkattuja vaatteita: jakkuja, hameita, liivejä ja hartiahuiveja. Ehkä virkkauskipinä tarttui mummulta. Edelleenkin mieluummin virkkaan kuin kudon.

Mummusta tuli mieleeni, että ystäväni, ihanaiseni täytti juuri 60 vuotta.

Olemme kaveeranneet 40 vuotta.

Emmekä ole mummuja ;)

Rakkaudella.

Vanha rouva

Eläimellistä menoa

 

Melkein koko eläinkunta tervehti kotiseutumatkailijoita aurinkoisena sunnuntaiaamuna. Oulun Puolivälinkankaan vesitorni on viime vuonna saanut noin neljän metrin korkeuteen kohoavan muraalin. Vesitornin perustuksen ympäri on maalattu 12 eläinaihetta Oulun Veden tilauksesta. Arkkitehdit Timo Tyynismaa ja Mirva Korhonen maalasivat muraalin taustan sokkelimaalilla, telalla ja pensselillä. Eläinkuvat maalattiin graffitispraymaalilla.

Puolivälinkankaan vesitorni on komea ilmestys nelostien varressa. Se on rakennettu 1960-luvulla. Tornin korkeus on 55 m ja sen huippu on 77 m merenpinnan yläpuolella. Vesisäiliön tilavuus on 6 000 m3. Tornin ylätasanteen halkaisija on 52,5 m. Tornin perustuksen läpimitta on 11 m.

Nyt tornin juurella asustavat kettu, tintti, karhu, sammakko, sorsa, metso, susi, leppis, varpunen, kärppä, ahven ja sudenkorento. Somia kaikki tyyni. 

Seinämaalaukset ovat kiitettävästi lisääntyneet eri puolille kaupunkia. Ja kumma kyllä, ne ovat säästyneet "villien ja vapaiden taiteilijoiden" taiteiluilta. Täytyykin kesän tullen ottaa pyörä alleen ja käydä kuvaamassa ne. 

  

Kotirannassa eläimellinen meno sen kun jatkui. Tuhannet pehmoiset ja pörröiset kissat olivat kiivenneet pajupensaisiin. Onneksi oli hankikantonen, että pääsin oikein likietuisesti niitä kissittelemään.

Kevätterveisin

Vanha rouva