64 vee

Vanha herra täytti vuosia. Mies toivoi tiettyä lahjaa ja odotti saavansa sen heti aamusta. Saamansa piti. Kun mies puki päälleen uutta pyjamaa, minä tuuskasin keittiössä herkkuaamiaista.

Aluksi oli tarjolla pinaattivohveleita  avokadon ja lohen kera. Seuraavaksi paistoin belgialaisia vohveleita. Tarjoilin ne mascarponevaahdon ja raparperihillon kera. Vihannes- ja hedelmälautanen viimeistelivät aamiaisen. 

Kuvia ei ole, sillä päivänsankari söi kaiken ennen kuin kerkisin kissaa sanoa.

Syntymäpäiväkakusta tuli tämmöinen. Tein sen reseptillä, jota en ole ikinä kokeillut. Reseptistä poiketen en paistanut pohjaa uunipellillä, vaan irtopohjavuoassa. Leikkasin pohjan kahtia ja levitin väliin kinuskikreemiä ja kuorrutetta. Niiden väliin laitoin jäisiä vadelmia. Leikkauskohdan viimeistelin myös vadelmilla. Marjat poimimme viime kesänä muhoslaiselta marjatilalta. Pakastetut marjat pitävät muotonsa sulaessaan, eivät lysähdä eivätkä vuoda. Kertakaikkiaan hintansa arvoisia. Kuorrutettu kakku sai koristeikseen vadelmien ohella vaaleanpunaista ruby-suklaata sekä ripauksen verran kullankeltaisia strösseleitä. 

Päivänsankari söi kakkunsa ja kulki puoli päivää uudessa pyjamassaan. 

Vanha rouva

 

Luppoviikot

 

Luppoviikot täyttyvät kässehtimällä (lue: sohva-keittiö-sohva-vaeltelulla), romuinstallaatiota vaihtelemalla (lue: kaappeja kaivelemalla) ja kylillä kävelemällä (lue: koti-kauppa-koti-täsmäiskuilla).

Kokosin kaikki huushollin puristelasit seinähyllylle. Samaan kimppaan asettelin kirjomani taulut. Olkoon siinä pölypesien seurana, kunnes saan seuraavan inspiraation.

Työhuoneen ikkunaan ripustin virkkuupylpyrät. Ne päästävät valon läpi kauniisti. Aurinko käy silloin tällöin vilkauttamassa itseään ja muistuttamassa, että pöly on loppumaton luonnonvara.

Yllätin Vanhan herran stanstamaisella kokkailulla. Tein feta-punajuuri-salaattia, johon lisäsin kipakoita punasipulirenkaita. Päälle löräytin öljyä, hunajaa ja mustapippuria. 

Hävikkivuokaan upotin eilispäivän perunat viipaleina, pari sipulia renkaina, muutaman paremmat päivänsä nähneet tomaatit sekä lenkkimakkaran jämät. Myllytin päälle mustapippuria ja ripautin hieman suolaa. Kuivattua oreganoa lensi myös perään. Komeuden päälle hurautin purkillisen vip-tarjouksessa (-50 %) ollutta kermaa, johon sekoitin pari kananmunaa. Vip-juustoraastetta päälle. Vuoka muhi 200 asteessa reilun puoli tuntia.

Lunta on kolattu ja harjattu. Pihassa ja pottumaalla on isot lumivallit. Odotan pakkasen hellittävän. Sitten otan kahvitermarin, mukin ja kirjan. Menen aurinkoon istumaan ja nauttimaan ihanasta talvielämästä.

 

Kävin ystävän kanssa nauttimassa komeasta pakkaspäivästä Oulun keskustassa. Piispa Franzen tarkkaili, kun kurvasimme ohitse taidemuseoon. Sitten kurvasimme valvovan katseen ohitse toistamiseen, kun menimme elokuviin.

Päivänäytökset on hurjan hieno keksintö. Lippu on hieman halvempi kuin iltanäytösessä ja paikalla on rauhallinen tunnelma. Ilta jää vapaaksi mennä aikoinaan nukkumaan. Vanha ei enää jaksa kukkua kovin myöhään.

Näin täällä luppoviikkoina. 

Vanha rouva

Neulesetti

Tammikuussa muistin mummuni itselleen 1970-luvulla kutoman neulesetin. Niin aloin kutoa retroa settiä enkä malttanut laskea kutomusta käsistäni, vaan tikuttelin kolme viikkoa YleAreenan annin kera.

 

Tämä villatakki valmistui viime vuonna Pirtin Kehräämön karstalangasta (KLIK). Se on osoittautunut mainioksi pitovaatteeksi. Takki lämmitti minua mukavasti kuukauden mittaisella Italian ja Balkanin reissulla viime huhtikuussa (kuva otettu Faenzan keramiikkamuseossa Italiassa). Se ei ollut moksiskaan junissa ja busseissa rötjäämisestä, ei nyppääntynyt eikä rähjääntynyt.

Nyt kudoin villatakin seuraksi puolihameen ja T-paidan. Kaikki samasta langasta. Ohjetta ei ole, sillä summa ja mutikka sekä purkuhommat takaavat omaan vartaloon sopivat mitat ja mallit. 

Lankaa kului vajaa 400 grammaa. Vielä on vuoden takaisesta kilon lankamäärästä jäljellä 198 grammaa. Loppulanka saattaa tulla tarpeeseen, kun alan sommitella uutta villajuttua:

Tilasin lisää 800 grammaa Pirtin kehräämön karstalankojen poistoeriä, jotka maksoivat 3,50 euroa / 100 grammaa. Ei paha. Mitä keltaisesta, haaleanvihreästä, persikanvärisestä ja kaakaonruskeasta villalangasta sukeutuu, sen näyttää aika ja inspiraatio.

Vanha rouva