Kasvimaa on hautautunut vaahteranlehtiin. Menin haravoimaan lehtiä, mutta löysin lehtien alta aarteita: salvia kasvaa niin terhakkaana keskellä orvokkipenkkiä. Pakko oli napsaista lehtiä ja kukkasia maljakkoon. Osa lehdistä pääsi heti tositoimiin, sillä vähän väliä pihamalle ilmestyy:
Verkkokalastus on kiihkeimmillään, joten pihaan ilmestyy siikaa, kuhaa ja taimenta. Siian kanssa salvia sopii oikein hyvin. Kuha on minun suuhuni mautonta, joten sen kanssa onkin puljaaminen. Taimen sen sijaan ei tarvitse muuta kuin ehtaa voita ja suolaa.
Kokkaan suppilovahverorisottoa kuhan kyytipojaksi, sillä risottoni sisältää voita, kermaa ja parmesaania. Kyllä sillä kuha saadaan nieleksittyä alas.
Piti tehdä porkkanaraastetta ananaksen kera. Alkoi tympiä. Niin tein porkkanakolikoita, jotka maustoin lorauksella sitruunöljyä ja luumu-rusina-kaneli-hunaja-seoksella. Päälle heittelin pakastekuivattuja puolukoita.
Sain Vanhan herran ällistymään kertakaikkisesti, kun kannoin pöytään alkupalaksi tämmöisen patonkikukkasen. Keskellä on viipaleiksi leikattu camembert. Viipaleiden välissä on valkosipulisiivuja. Juuston, pikkutomaattien ja patonginpalasten päälle pirskottelin sitruunaöljyä ja rosmariinia. Uunissa komeus muhi vartin verran.
Kahvin kanssa on meillä aina oltava kahvileipää. Yleensä se on pullaa taikka piirakkaa. Lauantaina leivoin suklaamuffinseja. Pursottelin niiden päälle suklaasta, voista ja tomusokerista vatkaamani kuorrutteen. Ripottelin perään vielä kaikenmaailman roskia. Vanha herra kaapi pursotteet ja jätti minulle muffinsipohjat ;(
En laita kuvia normipäivien normiruoista: makkarasoppa, kaalisoppa, jauhelihakastike, makaroniloota, kalaloota, lihapullat yms. yms. Kyllä ne taitavat olla meille kaikille tuikitavallisia hengenpelastajia ilman kuviakin. Yleensä keittiön ovelta kuuluu kello viiden aikaa. "Onhan tavallista ruokaa?"
Vanha rouva