1) Pesin ja kuivasin kaikki saviruukkuni. Samalla tuli siivottua koko puutarhavarasto.
2) Ostin kanervanväristä maalia. Maalasin kaikki saviruukut kanervaisiksi. Sain päähäni, että talomme oljenkeltaisten seinien vastaväri on kanervanpunainen. Siinä syy värivalintaan.
3) Metsästin viideltä puutarhalta isoja koristekaaleja. Viimeisessä tärppäsi. Puutarhuri sanoi: Isot kaalit ovat tuolla takapihalla. Ne ovat niin rumia, ei niitä kukaan halua. Vie pois.
4) Tein kaksi kaali-istutusta. Tukin niihin myös vielä somasti kukkivat miljoonakellot sekä pari punaista silkkikukkaa. Kannoin kaaliruukut portinpieleen. Mutta hui kauhistus! Näyttipä seinä kaljulta. Aloin katsella ympärilleni sillä silmällä.
5) Marssin siltä seisomalta merenrantaan hakemaan pajunoksia. Niistä kieputtelin isoja ja pieniä kranssipohjia. Tuli kieputeltua parikymmentä renkulaa.
6) Sitten tartuin isoimpaan renkulaan ja aloin somistaa sitä. Samalla tuli karsittua tuijia, koristeomenapuuta, hopealankaa... Niin portinpieli sai kranssinsa kaaliruukkujen päälle.
7) Aloin suunnitella syksyisempää kaunistusta alahuonerakennuksen ikkunan alle. Pitkänhuiskeita pajuja minulla jo on. Mitähän muuta keksisin?
Vanha rouva aprikoi
Ja tämmäinen tuosta sydänlootasta sukeutui parin päivän mietinnän tuloksena: