Kaksosvoimistelua

Hiihtolomalaiset saapuivat juhlistamaan Vanhan herran syntymäpäivää. Synttärikakusta tuli mansikoilla ruusattu kinuskikakku. Kaksosveli makoili ikkunapenkillä, kun kaksossisko koristeli kakkua kultapölyllä ja suolakiteillä.

Kakku maistui niin makealta, että kakunsyönnin jälkeen oli ihan pakko painia ja voimistella ;) Me aikuiset tyydyimme hengästymään pelkästä katselemisesta.

 

 

Liian nopeasti tuli kaksosten kotiinlähdön aika. Kaksi vanhaa vaakkua jäi kaksisteen kakunrääppeiden kanssa. 

Vanha rouva

Tyrkytin

Kun Stanstan silmä vältti Rovaniemellä, ostin kolme alumiinitarjotinta. Kotona Vanha herra ei oikein tykännyt, kun h-vetin tyrkyttimiä on kuulemma joka pöydänkulmalla. Aikani mökötin, mutta sitten sain huikean idean: panen tarjottimet päällekkäin, niin kukaan ei huomaa niitä olevan kolme.

Tuumasta toimeen. Löysin kirpparilta kaksi puista kynttilänjalkaa, jotka saivat luvan passata välipylväiksi. Liitin tarjottimet ja pylväät toisiinsa asennusliimalla ja panin entisen ammatin työkalut eli sanakirjat painoksi. Kun kahden päivän päästä kokeilin, ei torni huojunut yhtään. Lopuksi sudin kalkkimaalia kolmeen kertaan kerrostyrkyttimeeni. 

Ladoin tyrkyttimen täyteen Vanhan herran lasihedelmiä. Hän kantoi niitä kotiin Tallinnasta, missä oli töissä moneen otteeseen 1990-luvulla. Tein astelman keittiötasolle. Kommetti oli: No vihdoinkin noi pääsi kaapista päivänvaloon!  

Hedelmäisin terveisin

Vanha rouva

Mitäs Sartsa sanot?

Viime vuoden joulukuussa iski armoton himo parastaa Sartsan unisiepparit. Auton nokka kiihdytti kohti kaupungin tuunauskeidasta, SPR:n Konttia. Sieltä löytyi metallirannerenkaita 60 kpl muutamalla hassulla eurolla. Loput tuunaustarpeet löytyivät kotoa omista romulaatikoista.

 

Virkkasin luonnonvalkoisella puuvillalangalla renkaat umpeen (virkkasin myös kultalangalla muutaman renkulan, mutta lanka loppui tietysti kesken, joten odottakoon ne vuoroansa).

Olen hamstrannut Kontista kaulanauhoja. Puretuista killuttimista saa jos jonkinlaisia helmiä tuunauksiin. Meinasin ensin kiinnittää helmet rullalangalla ja neulalla, mutta sitten iski vauhtisokeus. Mitä sitä liki- ja ikänäköinen pipertämään, kun liimapyssykin on keksitty! 

 

 

 

Rannerenkaista sukeutui sisustuskoruja (uusi termi, jonka opin pistemaalauskurssilla). Ne on helppo sujauttaa oksien lomaan. Niistä kultalankarenkaista taidan tehdä vielä överimpiä joulukuusenkoristeita.

Mitäs Sartsa sanot?

Vanha rouva

Rouhea aatelinen

Teimme eilen 3,5 tuntia lumitöitä. Lunta oli valtavina kinoksina juuri siellä, missä pitäisi kulkea. Sen sijaan pottupelto oli ihan ilman kinoksia ja nietoksia. Kuuma ja jano ja nälkä huhkiessa tuli. Onneksi oli palkinto odottamassa!

Sitruunamehulla kostutetulla torttupohjalla on kondensoitua maitoa purkillinen. Sitä karamellisoitua laatua, joka on ihanan kinuskista. Ja kolme banaania viipaleina. 

Tortun reunoilla on kermavaahtorenkula. Keskellä on sitä, mitä hedelmätarjottimelta löytyi: veriappelsiiniruusuja, banaaniviipaleita ja pensasmustikoita. Suolapähkinät tuovat pehmeään torttuun rouheutta ja kultapöly aateluutta.

Kakkukahvit maistuivat.

Vanha rouva