Vietin nimipäivää viime viikolla ja jo edeltävänä aamuna oli täysi juhlarumba päällä. Kun sain silmäni auki, näin Vanhan herran ähräävän kartanolla nimipäivälahjani kimpussa:
Yritin kainosti ehdottaa, että yhdeksänkiloisen lohen vetäminen fileiksi olisi huomattavasti helpompaa kunnon kokkiveitsellä ja kunnon pöydällä, mutta mitä sitä akkainviikolla akkaansa kuuntelemaan:
Mies sai kuin saikin lohen kahdeksi komeaksi fileeksi. Pesi, paloitteli ja pakkasi pakkaseen. Minulle se jätti pään ja ruodon ja komensi tekemään juhlapäiväksi pääsoppaa:
Paloittelin ruodon. Poistin kituset päästä. Huuhtelin. Laitoin kylmään veteen ja aloin keitellä miedolla lämmöllä. Kuorin vaahdon reikäkauhalla pois.
Lisäsin sipulia, tilliä, lipstikkaa, pippureita. Keitin kypsäksi. Vein kattilan päineen ja ruotoineen yöksi kylmään jäähtymään.
Nimppariaamuna nostelin ruodot, pääluut ja mausteet pois kattilasta ja jätin punaiset lihat liemeen. Keittelin perunalohkot eri kattilassa ja lisäsin kypsinä kalakattilaan yhdessä voikimpaleen ja kerman kanssa. Lämmitin, maistelin ja lisäsin suolaa.
Alkupalana tarjoilin tomaattibasilikasalaattia. Tuoretomaattien keskelle kökkäsin marinoituja venäläisiä kirsikkatomaatteja, nam. Pääruoaksi nostin pääsoppakattilan pöytään. Pian kattila oli tyhjä. Yhdeksän kiloa painavan lohen ruoto ja pää riittävät parahultaan kahden hengen pääsoppaan.
Jälkiruokana oli kirsikoilla koristeltua raparperikakkua.
Että tämmöinen nimpparilahja ja -tarjoilu.
Vanha rouva