Kävimme sienessä, mutta tulimme takaisin mustikasta. Sienet on loppu meidän huudeilta, sillä on ollut niin kuivaa. Nyt on lutuuttanut pari päivää, joten uusi sienestysretkeily odottaa loppuviikosta.
Pohjaan tarvitaan 150 g voisulaa, 2,5 dl vehnäjauhoja, 1,5 dl kaurahiutaleita, 1,5 tl leivinjauhetta, 1 dl fariinisokeria ja 1 muna. Täytteeseen menee 5 dl mustikoita, 1 rkl perunajauhoja, 50 g voisulaa, 1 dl fariinisokeria ja 2,5 dl kaurahiutaleita.
Sekoita vehnäjauho, leivinjauhe ja kaurahiutaleet. Lisää fariinisokeri, muna ja sulatettu voi. Sekoita taikinaksi. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle jäiset mustikat ja perunajauho. Sekoita yhteen kauramuruseoksen ainekset ja ripottele murusina mustikoiden päälle. Paista piirasta 200-asteisen uunin alatasolla puoli tuntia.
Koska kotona ei ollut kermaa, tein pursotuksen valkeista orvokeista. Mustikkasuu kiitti ja kumarsi.
Vanha rouva
Ahkerasti olet mustikkaa poiminut ja palkinnut itsesi ja vanhan herran mustikkapiirakalla. On hiukka erilainen ohje, mitä minä olen muutaman kerran tehnyt, varsinkin pursotus on näyttävä.
VastaaPoistaEipä ollut sieniä minunkaan sienikorissani viime sieniretkeltä. Ehkä tulee, ehkä ei. Pian alkavat pakkaset tulla jaolle.
Kyllä niitä sieniä vielä putkahtelee maan pinnale - ainakin pulkkosieniä ;)
PoistaMahtava mustikkasaalis!
VastaaPoistaVaan kyllä ne sienet taas seuraavien sateiden jälkeen putkahtavat pintaan. Ollaan vasta elokuussa 🍄
Sienisaalista odotellessa maistan melkein herkkutatin ;)
PoistaKivasti "kanttarellin" värit kuitenkin piirakassa!! Luova ja upea pursotus....
VastaaPoistaVitsi olen kateellinen noista kukkasista... niin pirskatin kalliita puutarhallakin.
Joskus eilisin-kukkia saa rasian eurolla - silloin ostan aina...
Mustikoita pakkanen pullollaan täälläkin - noloa tunnustaa, että ystäväni miniä kerännyt... itse vain pakuöissä lähiruokaa poiminut, kotona ei ole tullut metsään mentyä kertaakaan, vaikka lähes metsän keskellä asumme... kanttarelleja pariin otteeseen ystävän kanssa lenkillä katseltu... ystäväni silmät ne näkevät (täytyy olla joku teleskooppikatse lehtien allekin, aina löytää) ja mun hahmotushäiriö estää näkemästä!!
Mikäs häpeä se on tilata marjat ystävän miniältä? Miniä on tyytyväinen tilauksesta ja sinä olet tyytyväinen marjoista. Sienisilmät ovat muuten ihan totta, sillä minun ystäväni ei näe sieniä ollenkaan, Vanha herra välttävästi ja minä hyvin. Mutta kanttarelleja en minäkään näe - niitä ei kasva meidän perällä.
Poista30 litraa, uuh! Hyvä te! ♥
VastaaPoistaPiirakoita, soppaa, hilloja, mehua...
Poista