25.8.2024

Mustikkasuu

Kävimme sienessä, mutta tulimme takaisin mustikasta. Sienet on loppu meidän huudeilta, sillä on ollut niin kuivaa. Nyt on lutuuttanut pari päivää, joten uusi sienestysretkeily odottaa loppuviikosta.


Vanha herra putsasi ämpärillisen mustikoita. Minä pussitin osan mustikoista pakkaseen. Nyt on pakastettu yhteensä 30 litraa mustikoita. Loput menivät mustikkamaitona, osan keitin hilloksi ja lopuista veivasin tämän mustikkapiirakan:

Pohjaan tarvitaan 150 g voisulaa, 2,5 dl vehnäjauhoja, 1,5 dl kaurahiutaleita, 1,5 tl leivinjauhetta, 1 dl fariinisokeria ja 1 muna. Täytteeseen menee 5 dl mustikoita, 1 rkl perunajauhoja, 50 g voisulaa, 1 dl fariinisokeria ja 2,5 dl kaurahiutaleita.

Sekoita vehnäjauho, leivinjauhe ja kaurahiutaleet. Lisää fariinisokeri, muna ja sulatettu voi. Sekoita taikinaksi. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle jäiset mustikat ja perunajauho. Sekoita yhteen kauramuruseoksen ainekset ja ripottele murusina mustikoiden päälle. Paista piirasta 200-asteisen uunin alatasolla puoli tuntia.


Koska kotona ei ollut kermaa, tein pursotuksen valkeista orvokeista. Mustikkasuu kiitti ja kumarsi.

Vanha rouva

8 kommenttia:

  1. Ahkerasti olet mustikkaa poiminut ja palkinnut itsesi ja vanhan herran mustikkapiirakalla. On hiukka erilainen ohje, mitä minä olen muutaman kerran tehnyt, varsinkin pursotus on näyttävä.
    Eipä ollut sieniä minunkaan sienikorissani viime sieniretkeltä. Ehkä tulee, ehkä ei. Pian alkavat pakkaset tulla jaolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä sieniä vielä putkahtelee maan pinnale - ainakin pulkkosieniä ;)

      Poista
  2. Mahtava mustikkasaalis!

    Vaan kyllä ne sienet taas seuraavien sateiden jälkeen putkahtavat pintaan. Ollaan vasta elokuussa 🍄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sienisaalista odotellessa maistan melkein herkkutatin ;)

      Poista
  3. Kivasti "kanttarellin" värit kuitenkin piirakassa!! Luova ja upea pursotus....
    Vitsi olen kateellinen noista kukkasista... niin pirskatin kalliita puutarhallakin.
    Joskus eilisin-kukkia saa rasian eurolla - silloin ostan aina...

    Mustikoita pakkanen pullollaan täälläkin - noloa tunnustaa, että ystäväni miniä kerännyt... itse vain pakuöissä lähiruokaa poiminut, kotona ei ole tullut metsään mentyä kertaakaan, vaikka lähes metsän keskellä asumme... kanttarelleja pariin otteeseen ystävän kanssa lenkillä katseltu... ystäväni silmät ne näkevät (täytyy olla joku teleskooppikatse lehtien allekin, aina löytää) ja mun hahmotushäiriö estää näkemästä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs häpeä se on tilata marjat ystävän miniältä? Miniä on tyytyväinen tilauksesta ja sinä olet tyytyväinen marjoista. Sienisilmät ovat muuten ihan totta, sillä minun ystäväni ei näe sieniä ollenkaan, Vanha herra välttävästi ja minä hyvin. Mutta kanttarelleja en minäkään näe - niitä ei kasva meidän perällä.

      Poista
  4. 30 litraa, uuh! Hyvä te! ♥

    VastaaPoista