Panna päättyy

Vielä on kukkia terassilla. Valkeita kärhöjä. Niin kauniita ja niin herkkiä tummenevissa illoissa.

Kokosin terassin sohvalle puuvilla- ja pellavatyynyt tuulettumaan. Ne ovat pötköttäneet kesän vintillä ja nyt niiden on aika palata alakertaan.

Mutta mitä? Ne ovat kesän aikana lisääntyneet kahdella!

Hamstrasin taannoin kierrätyspuuvillaista lankaa nimeltä King Cole Big Value Recycled Cotton Aran. On siinä nimellä pituutta. Viitosen koukulla olen virkannut töllön ääressä:

Ensin syntyi tämä pienoinen tyynynpäällinen. 

Se oli vailla kaveria, joten sen se sai:

Alempi tyyny on mitoiltaan isompi, joten tyynyt passaavat oikein hyvin päällekkäin:

Nyt ne kuitenkin vielä hengittelivät raitista syysilmaa yhdessä vinttipannasta päästettyjen tovereidensa kanssa.

Mitään muita käsitöitä en sitten olekaan koko armiaana kesänä saanut aikaiseksi. 

Jospa panna päättyisi nyt, kun alkuun on päästy. 

Vanha rouva

Muonituksia metsästä ja kasvimaalta

Jäkäläkankaat päättivät olla anteliaita, kun pikkuisessa tihkusateessa samosimme vaaranrinteitä ylös ja alas. Puhdistettuja ja pilkottuja herkkutatteja kertyi kaiken kaikkiaan kuusi kiloa pakkaseen.

Pari tattia kuullotin voissa punasipulin kera. Kaulin piirakkapohjan leivinpellille ja kaadoin tatti-sipuli-kuullotuksen piirakkapohjalle. Maustoin sen suolalla, mustapippurilla ja timjamilla. Päälle ripottelin vielä cheddarjuustokuutioita.  Lopuksi kaadoin piirakalle 4 desiä kermaa kera kahden munan ja kanttarellituorejuuston. Paitoin vajaassa parissasadassa asteessa reilun puoli tuntia. Maistui puhtaalta luonnolta!

Tattipiirakan kaveriksi tekaisin nyhjää tyhjästä -salaatin. Raastoin kaksi porkkanaa ja pätkän kuorittua kurkkua. Sekoitin joukkoon kasvimaalta basilikaa, silopersiljaa ja minttua. Pari kehäkukkaa ripotteli terälehtensä väriksi fetajuuston päälle. Muutama rosepippuri ja sokerikide pääsi tekemään orvokkeja tykö. 

Kun kerta uuni oli lämpimänä, tekaisin Intsun omppupiirakan (ohje KLIK) jälkiruoaksi. Pihapiirimme sinitiaiset ovat hoksanneet omenapuussamme kasvavat punaposket. Pieniä sieviä nokanreikiä on vähän joka omenassa. Nyt on ainakin osa omenoista paremmassa turvassa, vai onko?

Tämmöisiä alkusyksyn muonituksia meillä, entäs teillä?

Vanha rouva utelee