Hyvin varisee

Riivitään humalaa, saniaista, sinipiikkiputkea ja vaahteraa. Haetaan rannasta rantavehnää. Käydään liiterissä nyysimässä haloista koivuntuohta. Kuivataan lahjaksi saatuja ruusuja.

Tykötarpeiden keräämisen jälkeen päällystetään ruostunut hellanrengas tuohella. Sitten liimaillaan edellä luetellut tarpeet yhdelle kantille. Muuta ei tarvita.

Ripustetaan omatekemä kuivakranssi eteisen seinälle. Kestävyyttä koetellaan imurinvarrella. Hyvin varisee, mutta ei mene rikki!

Vanha rouva

 

Elokuu laidasta laitaan

   

Elokuun runsaus on mykistänyt minut. On pitänyt ahkeroida töissä, hoissia mustikassa, käydä kylässä, kutoa sukkia, lukea kirjoja ja järjestää seurapiiritapahtumia. Siinä sivussa ne normaalit siivoukset, pyykinpesut, kokkaukset, leipomiset sun muut huoltohommat. 

Puutarha on ihan parasta. Kukka- ja kasvimaat ovat minun lanttumaakareitani. Helteisen illan kun tuijotat salaatinkasvamista, ajatukset loksahtelevat kuin itsestään oikeisiin mittasuhteisiin. Pelloilla ja ahonlaidoilla kasvaa kukkasia, joiden kimputtaminen laittaa loputkin mielenmurheet suit-sait-sileäksi. 

 

Kesäiset hattukutsut saivat naurun kuplimaan vähän samaan malliin kuin mansikkakuohari korkeissa laseissa. Mikäs oli emännöidessä, kun vieraat kunnostautuivat puhumisessa ja syömisessä. Emäntä sai olla hiljaa (?) ja nauttia ystäviensä helmeilemisestä.

Elokuussa tomaatit alkavat olla parhaimmillaan. Niistä tein sunnuntaipiirakan. Ohje menee suurinpiirtein näin: Avaa lehtitaikinalevy ja kaulitse se uunipellin kokoiseksi. Levitä pohjalle täyte: 250 g ricottaa ja 2 dl parmesaaniraastetta, joihin murskaat yhden valkosipulin kynnen, ja maustat hunajalla, mustapippurilla ja suolalla. Muista jättää piirakkapohjan reunoista noin sentti ilman täytettä. Paista 200 asteessa uunin keskiosassa noin 20 min. Päällystä jäähtynyt piirakka tomaattiviipaleilla. Pirskota tomaateille oliiviöljyä ja ripottele yrttejä. Myllytä perään vielä mustapippuria ja suolaa. Minä heittelin piirakalle vielä valkosipulilastuja. 

Lähden kuuntelemaan salaattin kasvamista.

Vanha rouva

Vehnäpullot

 

Vanha herra kiikutti kaupasta kaksi satsia tuoremehuja. Tyhjät pullot voi kyllä palauttaa ja niistä saa 10 senttiä kappaleelta. Mutta päätin toisin. Liotin pulloetiketit pois. Solmin pullojen kaulaan kirpparilta löytynyttä paperinarua ja piirustelin pullojen mahaan vesiliukoisella tussilla kuvioita ja kukkasia. Valutin pullojen pohjalle vaaleaa koristekivimurskaa ja tökkäsin perään rantavehnää. 

Suurin osa pulloista päätyi kodinhoitohuoneen ikkunan väliin. Pullot näkyvät hauskasti terassille. Kolme pulloa päätyi kultaisen purjelaivan seuraksi olohuoneen pikkupöydälle. 

Vaan olihan siinä juomista, että sain kaksitoista pulloa tyhjäksi ;)

Vanha rouva

Lohduttavanpehmeä

Parasta kesässä on, kun voi yöpaita päällä hiippailla puutarhaan. Paljaat jalat kastuvat nurmikolla ja aamun ensimmäiset hyttyset heräilevät hyrisemään korvanjuuressa. Aamutuimaan voi istahtaa kiikkuun syömään mansikoita ja miettimään, miten hiivatissa saa rusakonpoikaset vieroitettua sipulinvarsista.

Jos mansikat eivät tuo ratkaisua rusakko-ongelmaan, voi projektia kehitellä eteenpäin juomalla pullakahvit ja riipimällä kuivatut lipstikat säilöön. Edelleen yöpaidassa ;)

 

Aamupäivän mittaan on pakko vaihtaa yöpaita hellemekkoon. Sitten voi poimia omasta puutarhasta minttua, kurkkuyrttiä ja kehäkukkia ja lähikaupan runsaista laareista mustikoita, mansikoita, kirsikoita ja juustokakkua. Sitten vain tuunaamaan markettipakastekakusta kukallista ja marjaisaa vierasvaraa, sillä naapurin ihanat rouvat tulevat iltakahville.

Kerran kesässä pitää leipoa Britakakku kauan kaivatulle kaunottarelle, joka viettää kesälomaa koti-Suomessa. Pian on vierastyöläisen aika palata työmaalleen Malediiveille. Joten tässä hymytytön kesäkakku: 

Illan tullen voi vapauttaa itsensä hellemekosta lohduttavanpehmeään yöpaitaan. Sen turvassa voi kiertää puutarhaa ja ihmetellä sipulinvarsien lyhenemistä. 

Vanha rouva