Tammikuussa muistin mummuni itselleen 1970-luvulla kutoman neulesetin. Niin aloin kutoa retroa settiä enkä malttanut laskea kutomusta käsistäni, vaan tikuttelin kolme viikkoa YleAreenan annin kera.
Tämä villatakki valmistui viime vuonna Pirtin Kehräämön karstalangasta (KLIK). Se on osoittautunut mainioksi pitovaatteeksi. Takki lämmitti minua mukavasti kuukauden mittaisella Italian ja Balkanin reissulla viime huhtikuussa (kuva otettu Faenzan keramiikkamuseossa Italiassa). Se ei ollut moksiskaan junissa ja busseissa rötjäämisestä, ei nyppääntynyt eikä rähjääntynyt.Nyt kudoin villatakin seuraksi puolihameen ja T-paidan. Kaikki samasta langasta. Ohjetta ei ole, sillä summa ja mutikka sekä purkuhommat takaavat omaan vartaloon sopivat mitat ja mallit.
Lankaa kului vajaa 400 grammaa. Vielä on vuoden takaisesta kilon lankamäärästä jäljellä 198 grammaa. Loppulanka saattaa tulla tarpeeseen, kun alan sommitella uutta villajuttua:
Vanha rouva
Oot taitava ja ahkera itellä kutomiset takkuaa ,kirjat kyllä"maistuu"
VastaaPoistaKirjat kyllä maistuvat minullekin.
PoistaOnpa taas niin "sinun näköisiä" neuleita, että. ♥
VastaaPoistaTarkoittanet punaisia pötköjä ;)
PoistaIhanan punaista lankaa.... tykkään kirkkaista väreistä - jopa räikeistä!
VastaaPoistaPuikoiltani ei kyllä putoile nyt mitään - talviunessa on molemmat sukkakutimet
Sukankutimet tarvitsevat paljon lepoa!
Poista