26.1.2014

Taivastollo ja taiteellinen mielenhäiriö

Minä, joka en ikinä voita mistään mitään (paitsi tietty siinä lottoarvonnassa, jossa miestä minulle arvottiin), voitin muutama aika sitten askartelupaketin. Koso-täti lähetti minulle sydämiä, pitsiä, narua ja nauhoja kera enkelten. Sanoi vielä odottavansa innolla mitä tuleman pitää. Ei siis yhtään paineita...

Painetta pukkasi päähän niin maan perusteellisesti, että tyhjää löi ja pitkään. Piti oikein ottaa tuumaustauko ja lähteä meren rantaan inspiraatiota etsimään:

 

 

Toljotin kaislikkoa. Ei inspiraatiota. Toljotin koivuja. Ei inspiraatiota. Toljotin tolloa, joka killui varjonsa kanssa taivaansinessä. Inspiraatio --- inspiroitui --- ja SITTEN SE ISKI!


Juoksin (siis  minä!) kotikartanolle ja ruuskasin puutarhavarastoni. Löysin taivaansinisen kastelukannun, pikkuisen lohmuisen ja ruosteisen. Vanha herra on sillä pikkuruisena miehenalkuna kastellut äitinsä kukkia:


Löysin jemmastani myös ikäkulun lehmänkellon. Se tuli mieleeni taivastollosta, joka piti moottoreineen niin hirveää meteliä, että merenrannan harras hiljaisuus häiriintyi.


Merestä tuli mieleeni vanha korkkikoho, jonka Vanha herra oli minulle lahjoittanut taiteellisia mielenhäiriöitäni varten. Ajopuita varastossani on jemmassa samasta syytä. Niin minä sitten loin tämän ja sen nimi on: 

SYDÄMMELLINEN ROMUROBILE

 

Kirjoitettuna kahdella ämmällä, kyllä. Mieti itse syy moiseen vääräoppiseen kirjoitustapaan.

Vanha rouva, inspiroitunut voittajaämmä

10 kommenttia:

  1. Ihana romurobile ja ihana postaus:)

    VastaaPoista
  2. Voi että sie teit ihana mobilen, ja kiitos kun nimesit sen miun mukaan, voi että toi on upee, miunkii pitää saaha joku tollanen:))
    harmi että tätä välimatkaa on ihan kamalasti, mitä kaikkea sitä tehtäiskään ja ois kaks herraa haukommassa henkeään:)))
    Mukavaa viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu minä jo näytin, että ens kesänä puuliiteristä pitää kaivaa esiin kaksi halkojen alle hautautunutta ovea ja ne pitää saada puutarhaan. Miks ihmeessä pottupellon reunaan pitäis pystyttää ovi ei mihinkään? kysyi Vanha herra. No siks, että sinä ja kaikki naapurit sais työtä harmaille aivosoluilleen...

      Poista
  3. Varsin mainio inspiraatio inspiroitui.
    Minäkin haluan puutarhaan oven ei mihinkään.:))))

    VastaaPoista
  4. Miulla oli puutarhassa ovi, mutta yks myrsky teki siitä entisen. Mie löysin metsästä sitä ruostunutta peltiä, täällä maalla kun on ennen viety kaikki romut metsään.,Sieltälöytyy lapioita,kirveenteriä, polkupyörän osia ym, jopa vanhat saappatkin löysin kerran.

    VastaaPoista
  5. Ai että on ihana tarina ja mahtava inspiraatio, oikein ämmien kera!

    VastaaPoista
  6. Varsinainen aarreaitta sinulla on käytössä. Mitähän kaikkea ideoita sieltä löytyykään penkomisen jälkeen.
    Kiva voittaa mielenkiintoisia juttuja.

    VastaaPoista
  7. Ajattelin, että kun tuota taideteostasi katselee, veikeä tarinasi kuuluu siihen olennaisena osana. Hieno. Ja nuo leipomispäiväsi antimet ohjeineen, voisin nähdä niitä sieluni silmin vaikka ihan leipomus-/keittokirjasi sivuilla (huumorisi kera!), niin ovat maittavan näköisiä. Peittoaisi muutaman muun samankaltaisen kirjan.
    Tv.tämä sama blogitumpeloanonyymi täältä Hämeestä

    VastaaPoista
  8. Aha,että Kokososkan sydämmellinen romumobile!! En ole ikinä ennen kyllä kuulut sellaisesta. Kososkasta kyllä,mutta että hänellä oikein nimikkomobile:D Juu,ja tottakai sinun pitää vanhalle herralle kynsikkäät tehdä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on romuRobile, Intsu hyvä. Haluuks sääkin jonkin oman nimikkoromun? Voisin vaikka tehdä INTSUN IKIOMAN HILAVITKUTTIMEN, jos oikein todella tahdot ;)

      Poista