Ulkomailla Ruotsissa

Bestiksen kanssa risteilimme Gotlantiin. Visbyn pikkukaupunki oli määränpäänä kokonaiset yhdeksän tuntia. 

Visbyn perustamisajankohtaa ei tiedetä. Ensimmäiset kirjalliset lähteet tunnetaan vasta 1200-luvulta. Kaupunki oli osa Tanskaa 1300-1600-luvuilla, minkä jälkeen valta siirtyi Ruotsille. 1100-1300-luvuilla Visby oli tärkeä Hansaliiton keskus. Kaupunki oli Novgorodiin suuntautuneen kaupankäynnin kannalta tärkeä paikka ja toimi myös lähtöpaikkana Latviaan suuntautuneille ristiretkille. Saksalaiset ovat myös osallistuneet kaupungin rakentamiseen. 1800-luvulla kaupunki alkoi kasvaa muurin ulkopuolelle, teollisuus lisääntyi ja ensimmäiset turistit saapuivat. Nykyään Visbyssä asustaa liki 23 000 ihmistä.

 

 

Kaupunki on vuodesta 1995 alkaen kuulunut Unescon maailmanperintökohteisiin. Keskiaikaista vanhaa kaupunkia ympäröi 3,6 kilometriä pitkä kehämuuri, joka on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä. Se on korkeimmillaan 11 metriä korkea ja siinä on yli 50 tornia. Torneja on lisätty jälkikäteen ja muuria on myös korotettu useampaan kertaan. Kumma kyllä, en ottanut yhtään kuvaa tuosta muurista.

Kaupungissa oli keskiajalla 17 kirkkoa. Vain Pyhän Marian kirkko on jäljellä. Noin 150 keskiaikaista taloa on säästynyt. Vanha asemakaava on suurimmaksi osaksi pysynyt entisellään.

 

Visby on hurmaava! Pikkuiset talot ovat siistejä ja hyvin pidettyjä. Ilmeinen kunnia-asia visbyläisille ovat kukat. Ruusuja ja sormustinkukkia on niin paljon portinpielissä, seinänvierissä ja katujen varsilla, että ihastusten huokauksista ei tullut loppua.

 

  

 

Pitkäaikainen salainen toiveeni on ollut päästä katsomaan ruusujen Visbytä. Ehdotin ruusureissua bestikselleni ja tämä oli heti valmis matkaan. Siinä ei kauan nokka tuhissut, kun varasin risteilyn netistä. Junailin itseni Helsinkiin, missä astuimme laivaan. Laivalla oli rauhallista (paitsi ilta- ja aamubuffetissa, missä huonokäytöksiset suomalaiset kunnostautuivat kyynärpäin etuilemalla, koska eivät ilmeisesti saa Suomessa syödäkseen).

Kuljimme pitkin vanhaa kaupunkia. Välillä piipahdimme maistamaan gotlantilaista kullankeltaista sahramipannukakkua. Liikkeellä oli sopivassa suhteessa turisteja ja ruotsalaisia lapsiperheitä. Mukaan mahtui hyvin. Liki kolmenkymmenen asteen lämpökään ei haitannut, sillä mereltä tuuli sopivan vilpoisasti. 

 

Ulkomailla Ruotsissa kaikki hyvin!

Vanha rouva