Työtoveria nauratti, kun työkeikalla hoksasin kaupungin puistossa pudonneita käpyjä ison makedonianmännyn alla. Keikan jälkeen kävin keräämässä käpyjä kaksi isoa kassillista oravien suureksi harmiksi ja varmaankin puistopuutarhurin suureksi iloksi. Kävyt ovat kauniin vaaleanruskeita ja hiton pihkaisia. Tuoksu on niin voimakas, että Vanha herra kielsi viemästä käpyjä pirttiin. Hanskat kädessä liimailin käpyjä kranssiksi. Ripustin niitä myös kuusipuihini.
Kaupunki on raivannut merenrantaa. Siinä rytäkässä leppä jos toinenkin oli saanut tappotuomion. Minä menin tietysti keräämään lepänoksia. Kiepautin niistä kimpullisen alahuonerakennuksen seinään. Kangasomenat antakoon väriä haljulle maalipinnalle. Omenia eivät oravat vie mennessään. Käpyjä koittavat kovasti omia.
Nyt alkaa piha olla täynnä talven odotusta: on kransseja, risukimppuja, kuusipuita, -palloja ja -köynnöksiä. Mitähän sitä vielä värkkäisi? Intoa olisi vaikka muille jakaa.
Vanha rouva
Jaapas sitä intoa vähän tähän suuntaan? Koko määrä vastaanotetaan, vaikka heti. Kiitos!
VastaaPoistaTäältä lähtee NYT! Ota koppi.
PoistaSiellä syntyy aina kransseja ihan käden käänteessä! Hieno kranssi tämäkin.
VastaaPoistaNyt on henki päällä, mutta kyllä se kohta lopahtaa. Sitten nousee joku muu henki!
PoistaMinä haluaisin mielelläni osan innostasi saada pihaani jotain kaunistusta. Nätti kranssi.
VastaaPoistaSInulla on kaunis luonto lähelläsi. Se ei kaipaa mitään lisäkaunistusta.
PoistaHienoja. Ei olis jääneet kävyt minultakaan poimimatta. Käykö linnut repimässä kangasomenista sisukset. ( Toivottavasti en maalannut piruja seinällesi 😆 ) Meillä vievät kaiken mikä vähänkään näyttää punaiselta, talitintit ovat semmoisia rosvoja.
VastaaPoistaTalitintit repivät sammaleita ja jäkäliä, mutta kangassomisteita eivät ainakaan vielä ole kelpuuttaneet.
Poista