1.4.2024

Totuus keltaisen takana

Lähden mukaan Repolaisen värikkääseen haasteeseen (KLIK). 

Tänään värini on keltainen:

 

Päivänkakkara ja ruusu. Kummatkin valkoisia, mutta keskellä keltaista. Keltainen keskusta korostaa ympäröivää valkeutta. Ihan kuin keltainen antaisi luvan olla puhdas ja neitseellinen.

 

Kumpikin lilja on keltainen. Sen sijaan heteet ovat erivärisiä. Miten asia vaikuttaa kukkasten ulkonäköön? 


Öttiäiset rakastavat keltaisia kukkasia. Ne piehtaroivat siitepölyssä ja kantavat sitä mennen ja tullen. Pörinä vain kuuluu.


Katso, miten keltainen korostaa ruusupensaan lehtiä ja marjoja. Katso, miten ruusupensaan violetinvihreä suo keltasille kukille mahdollisuuden loistaa.

 

Kesällä kyykin pitkin puutarhaani tutkimassa kukkasten yksityiskohtia. Miten kaunis onkaan kehäkukan terälehdistö!

 

Violetti väri saa keltaisen hehkumaan. Kangasajuruoho olisi vain violetti maanpeittopatja, ellei keltainen maksaruoho potkisi siihen mahtia. Eikä kukaan huomaisi violettia kukkasta, ellei sen keskellä keekoilisi keltainen pyydystin. 


Entäs sitten pientareilla kukkiva pietaryrtti? Kun siitä tekee laakean kimpun päiväkahvikattauksen keskelle, syö kuin huomaamattaan ainakin pari keltaista viineriä.


Lisää voimavärejä: syvänsininen kurkkuyrtti kohtaa keltaisen kaunottaren. Toinen ilman toista olisi platkumpi ja tavallinen tusinakukkanen. 

 

Puutarhani ehdottomia kuningattaria ovat syysskesällä kukkivat nauhukset. Ne muodostavat keltaisen meren, jota perhoset rakastavat kilvan.

 

Kevään kukkija on keltainen rentukka. Sammakonkukat peittävät kotirannan keltaiseksi kukkamereksi. Syksymmällä tienvieret puolestaan lainehtivat valkokeltaisena kukkamerenä, kun saunioita on poimittavaksi asti. 


Lempikukkani on orvokki. Keltainen on päällepäsmäri jopa syvänsinisen ja mustan keskellä. Ilman sitä orvokin lempeys taitaisi olla lällyä.


Lopuksi totuus kukkasten takaa. Keltainen ei olisi keltaista ilman sitä itseään.

Vanha rouva
(lapion varressa) 

7 kommenttia:

  1. Ei millään muotoa jälkijättöinen.... värit ei vanhene koskaan - niitä tarvitaan aina.
    Aivan käsittämätön kuvaaja olet, kurkkuyrtin karvatkin niin ojennuksessa - jestas sentään!!
    Ihan mielettömän upea ja monipuolinen postaus lapionvarressa olevaa rouvaa unohtamatta!!
    Kiitos kun innostuit mukaan.... värejä ei tosiaan ole koskaan liikaa elämässä - niitä onkin yllättävän paljon, kun osaa katsoa - kiitos!!

    VastaaPoista
  2. Olipas pirtsakka postaus = väripläjäys! Väriä tähän aamuun kaipasinkin. Hyvää alkanutta huhtikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen on juuri passeli väri arkiaamuun!

      Poista
  3. Keltainen on kaunis väri, jopa kesäinen. Keltaisten kukkiesi loitokkuus hurmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa keltaisten kukkien ja vähän sun muidenkin pienten ilojen pariin!

      Poista