2.2.2020

Ruokakysymys ja -vastaus

Stansta kyseli tässä taannoin, laitetaanko meillä sunnuntaisin erilaista ruokaa kuin arkena.

Jäin oikein pohtimaan asiaa ja kysyin jopa Vanhan herran mielipidettä. Emme päässeet puusta pitkään pohdinnoissamme. Aina kuitenkin ruokaa laitetaan, se on vissi. Onko se erilaista kuin normaalista - paha sanoa. Jappasemisesta tuskastuneena vastaan nyt kuitenkin: joskus juu, joskus ei.

Tänään kuitenkin on erilaista ruokaa kuin viikolla. Sain ruokakimmokkeen Stanstalta. Hän kokkasi taannoin munakastiketta, jota meillä sanottiin lapsena tipukastikkeeksi. Monta päivää haaveilin tuosta pehmeästä valkokastikkeesta, jonka seuraksi täytyy ehdottomasti saada makkaraa taikka kalaa. Älä kysy miksi.

Niin minä sitten aloin tyhjentää pakastinta sekalaisista kaloista (ahven, siika, kuha) ja tehdä täräytin kalapullia (reseptin löydät KLIKkaamalla). Vanha herra teki pottumuusia ja minä hemputin valkokastiketta.


Ai niin, unohdin sanoa, että ennen kalapullasavottaa olin tehnyt padallisen ohraryynipuuroa takkaan muhimaan. Sitä syödään iltapalaksi kiisselin kanssa. Mutta se ei ole vain sunnuntairuokaa, sillä sitä muhitetaan uunissa aina, kun takka on sopivasti lämmin. En nyt kuitenkaan mene takkaan kuvaamaan muhivaa pataa, joten saat uskoa näinensä ;)


Tämä kakku nyt on sitten sitä sunnuntairuokaa. Kakku on suklaakakku, minkä sisällä on rahkasta, vaniljakastikkeesta ja kermavaahdosta sotkotettu täyte. Kivasti kolme kerrosta erottuvat, kun ruskea kakkupohja kohtaa valkean täytteen. Päällystin kakun lopulla täyteseoksella löysästi. Kakun päälle mallasin suklaakeksejä, suklaakonvehteja, suklaarusinoita ja toffeepaloja. Punaiset pallot ovat suklaasalmiakkia. Viimeinen silaus mariannerouheella.

Joten saldona lienee se, että tänä sunnuntaina kokkasin erilaista kuin eilen. Huomenna taas syömme tämän päivän jämiä.

Vanha rouva

19 kommenttia:

  1. Syömään voisin kyllä teille tulla, mutta en sitä lunta työntämään ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh. MInä niin ajattelin, että jokaista täyttä lumikolallista vastaan saa välitankkauksena palan kakkua ;)

      Poista
  2. Kiva, että nappasit aiheesta kiinni! ;)
    Oi tuo kakku! Visuaalisesti niiiin kaunis ja aivan varmasti mahtavan makuinen. Josta tulikin mieleen, että kai minä tohdin toivoa synttärilahjaksi sitä suussa sulavaa kuivakakkua ensi kuunvaihteessa..? Rovaniemelle toimitettuna?
    Reipasta alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitopalvelua ja kotiinkuljetusta, hmm. Kuivakakkua en lupaa, mutta ehkä jotain muuta pientä kivaa ja hyvää =)

      Poista
  3. "ruskea kakkupohja kohtaa valkean täytteen" Ihan kun jostain kokkiohjelmasta ja kun tota kattoo, ei se siitä ollenkaan kalpene. Onneksi olen suklaalakossa, niin ei tee yhtään mieli....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla se huumorinkukka kukoistaa, haa haa.

      Poista
    2. Suklaalla ei sais kyllä vitsailla. Se on tärkeä (ja himoittu) aines.

      Poista
  4. Meillä ei kovin paljon kastikkeita syödä mutta minä pidän kyllä kovasti tästä
    " tipukastikkeesta "ja kalapyörykät ja puikot teemme kyllä aina itse. Herkullisen näköisiä kuvia olet napannut ja mikä kakku.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)no nyt alako muaki kiinnostta,noitten "kalapuikkojen -teko"?

      Poista
    2. Minä teen ne joko kuhasta tai lohesta. Enemmän kuhasta. Fileestä leikkaan noin kahden sentin siivuja. Kostutan ensin vedessä vähän kosteaksi sitten pankojauhoissa tai maustetussa vehnäjauhoissa , sitten munassa ja vielä juustoraasteessa. Esimerkiksi parmesaani juusto.

      Poista
  5. Voi sentään, että haudutettu ohraryynipuuro kuulostaa herkulliselta! Olen aivan unohtanut sen olemassaolon; lapsena viimeksi olen sitä saanut.
    Ja jo ajatus tuosta kakusta vie kielen mennessään:) Ja kauniskin se on. Mukavaa helmikuun jatkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puuro mietoon uuniin pariksi tuntia ja sillä aikaa ylös, ulos ja lenkille.

      Poista
  6. Ai kauhia ku tuli taas nälkä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämähän se mukavaa: katselee kuvia, mielikuvittelee syömisensä eikä liho / laihdu / köyhdy yhtään =)

      Poista
  7. nam!
    onpas pyhä herkut!
    Meillä munakastike;).
    elämäni ensimmäisen muna kastikkeen söin.joskus 12 vuotiaana.olin hoitamassa yhtä tyttöä,,äiti lähti tansseihin,,ja kotiin tulo venyi seuraavalle päivälle,....ja meillä alkoi ola nälkä..työn äiti kun tuli kotiin teki valkokastikkeen ja laittoi kananmunaa,se oli niiiiin hyvää,muistan sen herkun mauan ..perunatkin maistui erihyviltä;)
    Kakku on nin herkullisen näköistä ,,,että ei taho tulla tästä kirjottamisestakaan mitään ,kun vesi tippuu suupielistä koko ajan;)).
    Haudutettu uuni-ohra puuro voittaa kuus -nolla riisipuuron!!,mehukeiton(ohuen sopan)kanssa!!!
    heleätä helmikuuta.
    rehvit sovitaan..kun kiireet loppuu..:))

    VastaaPoista
  8. No onpa sinulla ollut herkkuja tarjolla... namskis. (maistelisin kyllä, hyvinkin mielelläni)

    VastaaPoista