Hellästi ja kiitollisuudella

Ystävänpäivänä lykin ruusuja kulhoon ja pistin piiringon päälle.
Vanha herra; Mistäs sää oot ruusuja saanu?
Minä: Ihan kuule iteltäni.
Vanha herra lähti kaupoille ja palasi: Tosson kuule sulle kukkia, ettei tarvii märistä.

Olin niin otettu moisesta huomaavaisuudesta, että lykkäsin hellimisvaihteen päälle. Paistoin ruoaksi punajuurilättyjä. Kyytipojaksi tein fetasalaattia. 

Kukkaisherrani toi kaupasta myös ison laatikollisen omenoita. Niistä syntyi seuraava hellimisnumero eli omenaiset pikkupiirakat:

 

Pohjia varten sekoitin 0,5 dl sokeria, 3,5 dl vehnäjauhoja ja 1 tl leivinjauhetta, Nypin jauhoseoksen ja 200 g voita ryyniksi. Sekoitin joukkoon 200 g mangorahkaa ja vaivasin taikinaksi. Panin taikinan hetkeksi jääkaappiin ässehtymää. Sillä aikaa pesin ja viipaloin viisi omenaa. Puristin niiden päälle sitruunamehua ja ripottelin sokeria.

  

Kaulin taikinan ohueksi levyksi ja painelin siitä isosuisella viskilasilla pyörylöitä. Laapin kullekin pyörylälle mangotuorejuustoa ja laittelin omenasiivuja päälle. Paistoin piiraita vartin verran 200 asteessa. 

Mikäs oli illan päälle istua takan edessä, juoda ystävänpäiväkahvit ja syödä makoisa pikkupiirakka (tai kaksi):

Siinä istuessani ajattelin kaikkia ystäviä ja kylänmiehiä. Hellästi ja kiitollisuudella. 

Vanha rouva