Joulupakolainen

Kaksikymmentäviisi joulua Vanha herra ja minä tanssimme anopin säveltämän joulupolkan tahdissa: puolilta päivin jouluruoka, iltapäivällä sukulaisten ja tuttavien muistaminen kahdella hautausmaalla kahdessa eri kunnassa, illansuussa kahvi ja seitsemän sorttia tarjottavaa, illalla joululahjojen jakaminen, loppuillasta vähän suolukkaa... Alkuyöstä saimme mennä omaan kotiin palautumaan, kunnes seuraavana päivänä sama ralli jatkui - sillä erotuksella, ettei lahjoja enää jaettu eikä tarvinnut ajaa kuin viidelle haudalle. Arvaa vaan, mitä tapanina tapahtui.

Joskus yritin kainosti ehdottaa, että minullakin on sukua tai voisimme jopa lähteä matkoille. Vastaus pamahti heti: Meiltä ei äitisi vaivoiksi lähdetä! Ja kuka lempo teidät siellä vierailla mailla ruokkii? Kohtahan minusta aika jättää ja sitten saatte tehdä ihan mitä lystäätte... 

Aikana ennen Vanhaa herraa vietin useamman joulun joko töissä tai matkoilla. Hyviä jouluja olivat, ilman turhaa stressiä ja happy family -pinnistelyä. Nyt, kun anopista on kahdenkymmenenkahdeksan vuoden jälkeen aika jättänyt, päätin lahjoittaa Vanhalle herralle ja itselleni stressivapaan joulun.

Sinivalkein siivin lensimme kahdeksi viikoksi Siaminlahdelle. Ensimmäisen viikon vietimme Bangkokissa: China town, Chao Phraya -jokiristeily, temppelialue, markkinat, yötorit ja kadunvarsibasaarit koluttiin ja joka toinen metri pysähdyttiin nauttimaan tulisesta ruoasta ja tuoreista hedelmistä.

 

Löysin komeaa herraseuraa:

  

  

 

Nautin täysin siemauksin rohkeista väriyhdistelmistä ja vieraasta muotokielestä:

  

  

Kaoottisen, kovaäänisen ja ruuhkaisen pääkaupunkilaisviikon jälkeen vetäydyimme toiseksi viikoksi Pranburin pikkukylään, viidakon laidalle ja meren äärelle. Kalastajakylä palkitsi meidät Sianminlahden tyrskyillä, meren runsailla antimilla, hyväätekevillä kylpylähoidoilla, täydellisellä levolla, linnunlaululla ja kukkaiskielellä.

 

 

 

Kahden viikon joulumatkamme ainoa hässäkkä syntyi siitä, ettemme voineet pakata kotiintuomisiksi thaimaalaisia hymyjä, huumaavia tuoksuja, hyväätekevää lämpöä emmekä kaskaiden siritystä.

Vanha rouva, joulupakolainen