8.4.2013

Puolukkapaakkelsit

Leivoin Pikkuihmisen kanssa pakkasen viimeisistä puolukoista makoisia muffinseja: 
 
 
Napsautin uunin kuumenemaan 200 asteeseen. Samalla laitoin hellalle voita sulamaan. Sillä välin Pikkuihminen asetteli uunipellille muffinsivuoat. Hän käytti vähän paksummasta pahvista tehtyjä vuokia, sillä paperiset lisut menevät raskaan taikinan painosta uunissa viutiloon.
 
Minä mittasin taikinakulhoon 3,5 dl vehnäjauhoja, 1,5 dl sokeria, 0,5 tl suolaa ja 2 tl leivinjauhetta. Pikkuihminen kauhoi kuivat aineet sekaisin. Lisäsin taikinaan 0,75 dl voisulaa, 1 munan, 0,75 dl kermaa. Taas Pikkuihminen sotkotti. Sitten apukokkini tiputteli taikinaan 2,5 dl jäisiä puolukoita. Taas sotkotusta.
 
Minä lusikoin taikinaa vuokiin ja apukokkini vahti silmä kovana, että homma menee oikein. Sujautin pellin vuokineen uuniin pariksikymmeneksi minuutiksi.
 
Pikkuihminen kävi välillä päikkäreillä, mutta vannotti minua tekemään sillä aikaa kuorrutuksen. Laitoin monitoimikoneen kulhoon 175 g karpalotuorejuustoa, 400 g tomusokeria ja 125 g huoneenlämpöistä voita. Ai niin, mukaan tipautin muutaman tipan punaista karamelliväriä. Annoin koneen käydä kunnes kuorrute oli notkean letkeää. Nuolin kuorrutteen pursotinpussiin ja kiepautin jäähtyneiden muffinsien päälle vaaleanpunaisen ruusukkeen.
 
Loppusilaus olikin sitten Pikkuihmisen taiteellisen näkemyksen varassa. Hän nimittäin sihtasi suu mutrussa kunkin paakkelsin päälle muutaman puolukan.
 
Sitten me herkuttelimme ja ihailimme samalla tulppaanien kauneutta.
 
Vanha rouva
 
 
 

3 kommenttia:

  1. Onpas ihanan näköisiä, taidankin käyttää loput puolukat pakastimesta samalla tavoin, tosin joudun sotkottelemaan taikinat ihan omin neuvoin ilman pikku apulaisia.
    Ihanat tulppaanikuvat!

    VastaaPoista
  2. Nam,nam, hyviä ja sulla on leivonnaississa ulkonäkökin niin kaunis. Voi,olit sitten ollut hiihtolenkilläkin. Minä kauan sitten olin hiihtämässä poikani kanssa ja tuli ihan pieni mäennyppylä,niin mun sukset levisi eri suuntiin ja minä kumoon jonnekkin jorpakkoon. Katajapuska vaan vilahti jalkojen välistä. Arvaa vaan nauroiko poika! Siitä on saanut kuulla kauan aikaa jälestäpäinkin:)

    VastaaPoista
  3. Pakkohan mun vielä on kommentoida,sillä kyllä mä olen nauranut sun unellasi:D Siinä on ensinnäkin se,että tää mun vanha herra ei osaa keskustella sivistyneesti:) Me ollaan toistemme kanssa jo monta vuotta vämmäilty siitä kumpiko meistä on sivistyneempi ja viisaampi. Meillä on kummallakin siitä tosi vahva eriävä mielipide! Olen sanonut,että en väitä olevani sivistyneempi ja viisaampi kaikista maailman ihmisistä,mtta meistä kahdesta.... Koetapa kysyä mieheltäsi kumpi on sivistyneempi ja viisaampi:D Voi olla,että tulee vuosikausia kestävä puheenaihe....:) Sitten siitä unesta vielä,en kyllä ikinä kuvittelisi mulla olevan päällä mustalaishametta. Koristeellisuudesta tykkään,mutta mustalaishame ei istu:D Ei oranssit hiuksetkaan,lyhyet ne kyllä on. Niin ja minä iloinen ihminen,en mä katso ketään happamasti. Ja mulleko kylältä jätskiä hakemaan,joka en diabeteksen vuoksi saa jätskiä syödä! Kuinka ihmeessä sä näet meikäläisestä unta,hih,hih:)

    VastaaPoista