Ottokatti heräsi sikeiltä päikkäreiltään, kun Pikkuihminen kolisteli sisään. Uteliaisuus vei voiton kauneusunista, joten pakko katin oli hypätä alas saunanlauteilta.
Kovin tuttavalliseksi kävivät kaverusten välit alta aikayksikön. Jopa niin tuttavallisiksi, että Otto olisi niin mielellään syönyt Pikkuihmisen maitokupista ja Pikkuihminen Oton kinkkulautaselta. Väsyttäähän moinen tuttavallisuus, joten välillä Oton oli otettava rennosti - varsinkin, kun Pikkuihminen pötkähti Vanhan rouvan sängylle.
Pienen rauhallisen hetken jälkeen (joka oli juuri passeli Nuoren ja Vanhan rouvan syödä kattilallinen kesäkeittoa) kaverukset löysivät jälleen toisensa. Leikin tiimellyksessä Pikkuihminen kävi välillä tarkistamassa ikkunasta, että oma ihana Alma oli tallella terassilla.
Mutta kilpailijan olemassaolo ajoi Oton epätoivoisen mustasukkaisuuden partaalle. Niinpä se päätti ottaa eron moisesta Pikkupetturista ja loikata ikkunasta pihalle.
Pikkuihminen ei ollut moksiskaan kissamaisesta keikaroinnista, vaan aloitti raivokkaan suursiivouksen (jonka aikana Rouvat kerkisivät juoda päiväkahvit kera mustikkamuffinsien).
Pikkuihminen kera Alman ja äitinsä lähti illaksi kotiin ja minä jäin Oton kanssa keskustelemaan, voiko ottokissa kiivetä tiskipöydälle vai ei ;)
Vanha rouva
PS. Oton oikea kotikin on löytynyt. Otto on muuten tyttö. Naisellisella viekkaudella se on alkanut pehmittää Vanhaa herraa. Herra melkein jo lepertelee...
Suloisia veitikoita kaikki. Näillä kirjoitustaidoilla Vanha rouva voisi alkaa vaikkapa kirjailijaksi, postaus oli mukavaa luettavaa jälleen.. tuumailee eräs jolla tämä jalo taito puuttuu melkein kokonaan.-)
VastaaPoistaIhan hykerryttää ajatus, että teille tulisi kissavauvoja kopallinen elokuun kuutamoiden innoittamalta lepertelijältä. Meille nimittäin kävi niin entisessä elämässä kauan sitten. Voi että toi Alma on ihana koira. Meillä oli kerran samanlainen. Sen toinen korva oli vain taittunut lerpattamaan puolesta välistä.
VastaaPoistaKiitos pradajerskattaren tiedoista. :D
Mukava vieras ottokatilla vai onko se nyt olkakatti. Minäkin tarvitsisin tuollaisen pikku apulaisen imuroimaan, on niin tomeran näköistä touhua.
VastaaPoistaMukava kuvakertomus, tuo Oton "kilpikonnaväri" on vain naaraspuolisten kissojen ominaisuus!
VastaaPoista