Ensiksikin pitää sensuroida luettua tekstiä hännän vihaisilla huiskutuksilla, kun Vanha hassahtanut hihkuu liian kovaäänisesti kauniita kuvia puutarhalehdistä bongatessaan. Rasittavaa.
Sitten onkin pakko mennä makaamaan lehden päälle, kun Vanha tolvana ei tajua tarjoilla minulle mitään, vaan ryystää itse kahvia ja syö suklaakakkua. Todella ärsyttävää.
No nyt se Vanha eukko kuvittelee ompelevansa jotain. Ei tule mitään, menen makaamaan käsityöpakkiin, ettei se vaan pistä sormeensa. Anna mun kaikki kestää.
En kiusallanikaan nouse pakista kahteen tuntiin. Kosto on suloinen, kun en vieläkään ole saanut välipalaa. Tehköön emäntä mitä lystää. Krooh.
Ei ole ollenkaan mukava päänalunen, ei. Eikö se tajua tarjota tyynyä? Näkeehän se, etteivät lankarullat ole ergonomisesti muotoiltuja!! Haloo?!!!
Että voi Ottokatin elämä olla rasittavaa kesäisenä päivänä. Onneksi Ottotarjoilijatar tajusi lopulta kattaa prunssin terassin varjoisalla puolelle.
Vanha rouva, kirjuriksi alennettu
Leuan alle rapsutuksia Otolle.. on komia kisuli!
VastaaPoistaVanhalle rouvalle kiitoksia ihanasta postauksesta:)
Otto-katti näyttää kaikesta huolimatta niin tyytyväiseltä!
VastaaPoistaOnpa ihanaa huomata, että karvainen sydäntenmurskaaja on hurmannut Vanhan rouvan sydämen. Tarjoilu on varmaan gulinaarisesti täydellistä ja katti ilahduttaa mukavilla tempauksillaan. Kissat ovat kyllä aikamoisia pakkauksia eikä niistä voi olla pitämättä. Onnistuneita otoksia.
VastaaPoistaOn teillä ihana otto-katti, kun noin hyvin huolehtii otto-emännästään, ettei sormeensa pistä ja ettei kaikkia lehdissä olevia ideoita ala toteuttaa innoissaan. Ihaan oikeaan osoitteeseen katti on tiensä löytänyt.
VastaaPoistaSe vauvahelistimen ohje löytyi kirjaston kirjasta, joku vauvakirja jonka nimeä en tietenkään muista, mutta minulla on ohjeesta kopio, joten kirjoittelen sen sivuilleni, kunhan saan mehut keitettyä.