Kyläreissu

Ystävä lähti viime vuoden elokuussa töihin Malediivien saarivaltakuntaan Intian valtamerelle. Tanja tokaisi lähtiäisikseen, että tulkaa Vanhan herran kanssa käymään. Lennähdimme kylään, kun kerta kutsuttiin.

Ystävä roudasi meidät ensi töikseen Summer Islandille, 45 minuutin pikavenematkan päähän Malesta. Kyseessä on resortti, jonka palveluihin kuului huoneisto valkohiekkaisella rannalla ja all inclusive. Läpsyt pois jalasta, 50 kerrointa iholle ja uikkarit päälle. 

Päivät puljattiin lämpimässä vedessä:

Illat istuttiin rannalla ja katseltiin auringonlaskuja:

Malediivien tasavalta on noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolella.

Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 1 190 saarta ja atollia, joista 200 on asuttua ja lisäksi 80 saarella on matkailupalveluita. Tasavallan maapinta-ala on hieman alle 300 km2. Malediivit on maailman matalin valtio: sen korkein kohta on vain 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella, ja 80 prosenttia maasta on alle metrin korkeudella. Malediivit on köyhä maa. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Malediivien BKT vuonna 2018 oli 4 809 miljoonaa USD, kun Suomen vastaava luku oli 276 553 miljoonaa USD. Maassa asuu n. 544 000 asukasta, joista suurin osa on aasialaisia. Maan virallinen kieli on divehi. Malediivien pääuskonto on islam. 

Matkailu on Malediivien tärkein tulonlähde. Se tuo 28 % kansantuotteesta ja 60 % valuuttatuloista. 

Pääkaupunki Malea kutsutaan Intian valtameren Manhattaniksi. 

Se on tiheään rakennettu, ylitsepursuavan kaoottinen, meluisa, kallis ja roskainen. 

 

 

 

Saarien välillä kuljetaan veneillä, vesitasoilla ja lentokoneilla. Reilun puolen tunnin venematkan päässä Malesta on Tholosdoon saari. Koska se on paikallissaari, siellä ei ole suotavaa kekkuloida vähissä vaatteissa hotellien ulkopuolella paikallisen väestön silmissä. Turisteille on oma bikinirantansa. Saarella ei myöskään tarjoilla alkoholia. Olimme saarella ramadanin aikana, joten saari oli hyvin hiljainen. Paikallispalvelut aukaisivat ovensa vasta auringon laskettua. 

Pieni saari oli sympaattinen, värikäs ja unettavan rauhallinen.

 

 

Elämä Tholosdoossa keskittyi valkoisille hiekkarannoille.

 

Meri paljasti ilman snorkkeliakin asukkaitaan:

Ei ollut maisemissa valittamista, kun pulahti pikkuisen hotellin katolla olevaan uima-altaaseen:

Vanhan herran ei tarvinnut tyytyä vain minun seuraani, vaan lokoisaa "hiihtolomaa" kanssamme vietti kaksi kaunista naista. Kiitos matkaseurasta ja opastuksesta, Tanja ja Krista!

Kun hiihtolomalaiset palasivat töihinsä, me jäimme vielä lomailemaan. Söimme hyvin, kävelimme saarta ristiinrastiin, varoimme putoavia kookospähkinöitä ja nautimme yli 30 asteen lämmöstä.

 

Vanha herra heltyi melkein romanttiseksi malediivilaisessa illassa:

Matkamme kesti kaksi viikkoa. Lensimme Malediiveille Dohan kautta Qatar Airwaysilla.

Matka avasi silmät näkemään maanpäällisen paratiisin helvetilliset ongelmat, joita ovat ainakin ylikansoittuminen, jäteongelmat, oman kielen ja kulttuurin kaventuminen ja epätasa-arvo rikkaiden ja köyhien välillä. Mutta jos niiltä ummistaa silmänsä ja omantuntonsa, Malediivit on mitä suloisin matkailukohde.

Me tuskin olisimme koskaan lähteneet Malediiveille ilman hymytyttöämme.

Vanha rouva

Sininen ja keltainen

Vanha herra ja Naapurin herra kaivoivat 80-lukulaiset moottorikelkkansa esiin. Minut otettiin mukaan peräkärryyn. Sitten hurruutettiin merelle kokemaan Vanhan herran ja toisen Vielä vanhemman herran yhteisiä verkkoja. Vielä vanhempi herra on Kanarialla, joten saimme koko saaliin.

 

 

Ahti antoi pulleita kuhia. Yhtä pulleita taisivat matkakumppanini olla. Retkellä pitää nääs aina olla PALJON syötävää ja juotavaa.

Minä halusin ehdottomasti poseerata vintage-kelkan päällä. Naapurin herra meni omansa kyytiin. Kuinkas sattuikaan, kelkkojen värit ovat riipaisevan ajankohtaiset.  

Minut pakattiin takaisin peräkärryyn kairan ja muun kalastusrekvisiitan kanssa. 

Sitten ajettiin kotirantaan perkaamaan kaloja. 

Vanha rouva

Rouhea aatelinen

Teimme eilen 3,5 tuntia lumitöitä. Lunta oli valtavina kinoksina juuri siellä, missä pitäisi kulkea. Sen sijaan pottupelto oli ihan ilman kinoksia ja nietoksia. Kuuma ja jano ja nälkä huhkiessa tuli. Onneksi oli palkinto odottamassa!

Sitruunamehulla kostutetulla torttupohjalla on kondensoitua maitoa purkillinen. Sitä karamellisoitua laatua, joka on ihanan kinuskista. Ja kolme banaania viipaleina. 

Tortun reunoilla on kermavaahtorenkula. Keskellä on sitä, mitä hedelmätarjottimelta löytyi: veriappelsiiniruusuja, banaaniviipaleita ja pensasmustikoita. Suolapähkinät tuovat pehmeään torttuun rouheutta ja kultapöly aateluutta.

Kakkukahvit maistuivat.

Vanha rouva

Ohutta ja paksua

Isoveljestä kutaisin sukat nelosen puikoilla. Olipahan mukavaa kutoa paksusta langasta, sillä pitkään olen tikuttanut sukkia ohuesta Sisusta puikoilla 2,5. Pipon värkkäsin kolminkertaisella langalla: kaksi Sisua ja yksi angora. Pipossa on kaksinkertainen käännös. On muuten lämmin.

Yllä Sisusta kudottuja ohkoisia sukkia. Niiden värimaailmaan passaavat puna-violetit nilkkurit. Ne kudoin paksummasta joutolangasta nelosen puikoilla. Ne on tarkoitettu lämmittämään nilkkoja, kun jalkaan sujahtavat matalavartiset ulkoilukengät. 

Nyt menen värkkäämään jotain ihan muuta. Ja se on Sartsan syytä ;)

Vanha rouva