Pottuporakone

Viime vuonna saimme ensimmäiset uutispotut 8.8. Tänä vuonna olemme syöneet pottuja jo heinäkuun viimeisestä viikosta alkaen. Eivätkä potut ole mitään upuroita, vaan ihan syötävän kokoisia.

Meillä on semmoinen työnjako, että Vanha herra kuokkii ja pesee potut ja minä keitän ja kokkaan. Mitäpä ei mies keksisi, jotta homma hoituisi suitsait:

Harja porakoneen nokkaan, ämpäriin vettä pottujen päälle ja sitten surruutusta. Potuista tulee puhtaita pikapikaa. Vaimo ei kerkiä kissaa sanoa, kun pitää mennä jo laittamaan vesikattilaa hellalle. Pottujen poristessa tuli pyöräytettyä jälkiruokapiirakka.

Muropohjan päälle laitoin mustaherukoita sokerin ja perunajauhon kanssa. Paistoin. Annoin piirakan jäähtyä ja sitten tiputtelin päälle tuoreita herukoita. Ruusauksen tein kaupan valmiilla kakkutäytteellä. Olihan aika tujua tavaraa!

Joskus hellahommat tuppaavat unohtumaan. Puutarhassa pitää kässehtiä alvariinsa, sillä kaikki kasvaa nyt kiiruusti. Katso popcorneja. Vielä ei maissintähkiä näy, mutta korkeutta ainakin on!

Vanha rouva