Kaksi klassikkoa

Heinäkuussa pääsin tutustumaan Heinolan taidemuseon ja kaupunginmuseon laajaan yhteisnäyttelyyn, jonka nimi oli "Kauneuden kosketus". Muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen 50-vuotisjuhlanäyttely kuljetti minut aikamatkalle läpi suomalaisen muotoilun. 

 

 

Näyttely sisälsi 150 teosta ja esinettä: taidelasiteoksia, hopeakoruja, iltapukuja, pienoismalleja, ryijyjä, keramiikkaa sekä teräsveistoksia.

Pari viikkoa sitten piipahdin Jyväskylässä Suomen käsityön museossa. Muotoilija Markku Pirin retrospektiivinen näyttely "Pirinsininen ja muita värejä" oli muotoilun, käsityön ja taiteen juhlaa. 

Piri aloitti uransa tekstiilitaiteilijana, mutta monitaiturille ovat muutkin materiaalit tuttuja. 

  

 

Piri on suunnitellut kodintekstiilejä, vaatteita, lasiteoksia, keramiikkaa, kaakeleita, tapetteja, hotellisisustuksia sekä teatteripuvustuksia ja -lavastuksia.

Suomen käsityön museo on ainoa laatuaan koko Suomessa. Se on valtakunnallinen vastuumuseo, joka kertoo suomalaisen käsityön tarinaa. Käsityö on laaja käsite, joka kattaa pehmeitä ja kovia materiaaleja, perinteisiä tekniikoita ja uusia innovointeja. 

Museon pysyvät näyttelyt ovat "Kädenjälki - Taidon kertomaa" sekä "Ajaton perinne - Suomalainen kansallispuku". 

Nämä kaksi klassikkoa kertoivat minulle suomalaisen käsityön merkityksestä. Käsityö on minulle osa elämää. Se on arkea ja juhlaa. Sanoo hän, jonka mummu opetti virkkaamaan ja kutomaan, leikkaamaan ryijyn nukkia ja solmimaan maton hapsuja. Ilman käsitöitä olisin kädetön.

Vanha rouva