Kasvimaalla rehottaa joku ja sitten taas ei rehota joku. Tasan eivät käy kasvimaan lahjat. Samettikukkia sentään on niin paljon, että raaskin napsia niitä terassille uiskentelemaan.
Saskatoonin eli marjatuomipihlajan marjoja napsin ohi kulkiessani suuhuni - ennen kuin rastaat napsivat ne parempiin kupuihinsa. Heittelen marjoja myös salaatteihin krassinlehtien seuraksi.
Kesän ensimmäinen sienisaalis ei kovin iso ollut, mutta niin vaan haperot, koivunpunikkitatit ja kangastatit riittivät pyttipannuun.
Mustikoita olemme keränneet yhteensä 10,4 kiloa. Meillä on semmoinen työnjako, että Vanha herra putsaa marjat ja minä pakastan, hilloan, leivon ja keitän soppaa.
Kun ei ole tähdellistä tekemistä, istun puutarhassa otsa kurtussa palauttamassa mieleeni kirjontapistoja. Aika monta vuotta on hurahtanut, että olen moisia ajatellut. Aivot nyrjähtävät.
Vanha rouva
Erityisen hieno kuva tuo saskatoonin marjoista ja kukista kuvan alaosassa. Onko tuo päärynäpuu tuolisi takana? Meillä ensimmäistä kertaa on tulossa päärynöitä, enkä tiedä milloin ne ovat kypsiä. Mistä tietää, että ovat valmiita poimittaviksi?
VastaaPoistaOn se päärynäpuu nimeltään Olga. Tekee pieniä ja kivikovia hedelmiä. Hedelmät eivät kelpaa edes hevosille ;) Mutta parasta Olgassa on sen kukinta, joka kestää kolmekin viikkoa. Silloin Olga on lumivalkea ja niin kaunis!
PoistaHuh, pelästyin, että alat väittämään samettiruusuja syömäkelpoisiksi. Haju on ainakin aika muhkea 😅
VastaaPoistaMinä en löytänyt yhtään muita sieniä, kuin vähän kantarelleja ja yhden metsurin.