Iltapäivälehdessä oli artikkeli Suomen kummallisista matkailunähtävyyksistä. Yksi niistä oli vain 130 kilometrin päässä, joten sinne auton nokka näytti yhtenä sateisena keskiviikkopäivänä.
Nivalan sivukylällä, keskellä aakeeta laakeeta, oli Crazylandin elämyspuisto. Alueella vierailusta ei peritä pääsymaksua. Käymään voi piipahtaa mihin vuorokauden aikaan tahansa.


Vuonna 2015 Crazylandin alueelle ilmestyi lentokone, joka osoittautui liian suureksi tavallista kotipihaa koristamaan. Niin jouduttiin vuokraamaan viereinen pelto, jota koristi pian myös kiitorata ja lennonjohtotorni.
Pikkuhiljaa alueelle alkoi ilmestyi myös muita toinen toistaan erikoisempia nähtävyyksiä, kuten itse rakennettuja tykkijäljitelmiä, Charlie Chaplin sekä Saturn V -kantoraketti.
Nyt alueelta löytyi Titanic, komeita vanhoja autoja, epäonnistunut pakkolasku, vieraita avaruudesta sekä tietysti Eiffelin torni Marilynin kera. Yksi onneton oli juuttunut vessanpyttyyn ja nainen pitsipöksyt nilkoissa huussiin. Sotilaat, pingviinit ja uteliaat kylänämmät tarkkailivat huumorin silmäkulmassa tehtyjä hurjia installaatioita. ITE-taidetta parhaillaan ja kummallisimmillaan.
Nivalan keskustassa on kirkko, komea onkin. Kirkon parkkipaikalta nousimme kohti pääovea, mutta heti alkuunsa matkamme pysäytti yllä oleva muistomerkki.
Hautausmaalta löytyi presidentti Kyösti Kallion hautamuistomerkki. Sen on suunnitellut Kallion poika, kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Isä-Kallio on Nivalan poikia. Museokin olisi ollut, mutta se oli vierailuhetkellämme säpissä.
Kirkonmäen alapuolelta löytyi minua, entistä maatilanemäntää puhutteleva Tillaripatsas. Se on Miina Äkkijyrkän veistos, joka paljastettiin Nivalassa 1984 paikallisten lypsäjien kunniaksi ja työn muistomerkiksi.
Matkaa tuli taitettua liki 300 kilometriä. Mikäs se oli ajellessa vehmaassa suvimaisemassa. Nyt on kummallinen paikka plakkarissa.
Vanha rouva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti