10.7.2021

Hellepäivän pelastus

Mittari paukutteli 30 asteen hellettä. Pelastus löytyi matkailusta. Istahdimme autoon, väänsimme ilmastoinnin täysille ja suuntasimme nokan kohti Kainuuta. Pysähdyimme ensimmäisen kerran 200 kilometrin päässä Kekkosen muistomerkin juurella. 

Suuri aika on on omistettu Kajaanissa kasvaneelle Urho Kekkoselle. Se on ensimmäinen Helsingin ulkopuolella sijaitseva Suomen presidentille pystytetty valtakunnallinen muistomerkki. Muistomerkin on veistänyt Pekka Kauhanen. Abstrakti veistos on 8 metriä korkea.

Katselimme Kekkosta ja sen takana kohoavaa kirkontornia. Taiteellisten aikojen ja näkemysten kontrasti oli suuri. 

Kajaanin kirkon on suunnitellut arkkitehti Jac Ahrenberg, tuttu mies myös kotikaupungissamme. Oulun lääninhallituksen päärakennus (yhdessä Ludvig Isak Lindqvistin kanssa) ja Oulun tyttölyseo ovat  Ahrenbergin käsialaa.

Nikkarityyliä edustava kirkko on seissyt Kajaanissa vuodesta 1896. Kirkko on päätytornillinen kolmilaivainen pitkäkirkko. Sitä pidetään 1800-luvun lopun konstruktiivisen puuarkkitehtuurin merkittävimpänä ja monimuotoisimpana muistomerkkinä. Sisätilassa on näkyvissä kattotuolien kantavat rakenteet, jotka on koristeltu englantilaisen gotiikan tyylisin puuleikkauksin.

 

Kahvipaussin jälkeen auton nokka käännettiin kohti Vaalaa. Oulujärven maisemissa sijaitsee Säräisniemen kirkko vuodelta 1781. Kirkon edustalle valmistui 1793 Jacob Rijfin suunnittelema kellotapuli. 


Säräisniemen kirkkoon hankittiin vuonna 1839 keräysvaroin J. G. Hedmanin maalaama kaksiosainen alttaritaulu. Sen yläosassa on ristiinnaulittu Kristus ja alaosa on pienoisjäljennös Leonardo da Vincin Ehtoollisesta. Kirkko on sisältä hyvin rauhallinen. 

 

Kirkon kupeessa sijaitsee ruususenuneen vaipunut hautausmaa. Liekö osittain hylätty vai vasiten heinittymään päästetty? Ilma väreili kuumuudesta, paarmat suihkivat korvanjuuressa ja Vanha herra pakeni auton viileyteen. Minä en saanut silmiäni irti muistomerkeistä.

 

 

Säräisniemen kirkko on päätepiste Pohjois-Pohjanmaan ensimmäisellä pyhiinvaellusreitillä. Oulujokea myötäilevä reitti alkaa Oulun tuomiokirkosta ja päättyy Säräisniemeen. Pyhiinvaellus voi tarkoittaa yksinkertaisuutta, vapautta, kiireettömyyttä, hiljaisuutta, huolettomuutta, jakamista ja hengellisyyttä.


Helteessä sirisevä hautausmaa sikinsokin hylättyine hautamuistomerkkeineen ihmetytti ja kummastutti minua. Mutta se sai minut myös kiitolliseksi, sillä löysin heinien keskeltä tämän:


Miten hyvältä tuntuikaan sukeltaa viileään autoon. Saimme körötellä hissukseen kukkaketojen reunustamia maanteitä kohti omaa kotia. Illalla sivalsimme siivun kainuulaista herkkua, puu-uunissa paistettua ruisleipää. 


Hellepäivänä ei ollut nälkä eikä vilu.
Olen elossa.

Vanha rouva

8 kommenttia:

  1. Kyllä noita käymisen ja näkemisen arvoisia paikkoja tässä maassa riittää! Tosi erikoisen näköinen hautausmaa ja upeat kirkot. Hienoa, että ajelitte helteestä huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajelimme helteen vuoksi. Kajaanissa mittari näytti 32 astetta. Autossa inhimilliset 20 astetta ;)

      Poista
  2. Tuo hautausmaa heinettyneenä on hyvä noin. Ikivanhojen muistomerkkien sekaan ei voisi kuvitalla viivasuoria kulkureittejä ja hoidettuja istutuksia. Tuolla aika näyttää pysähtyneen.

    ~ mummo ~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummo, olet aivan oikeassa. Kirkon ympärille unohtunut hautausmaa oli minulle pysähtymisen paikka.

      Poista
  3. Mietin, että istuitteko siellä autossa ja katselitte ikkunasta Kekkosta ja kirkkoa ja ilma oli mukavan viileä. Sitten alkoi tulla kirkon sisäkuvia ja muitakin kuvia ;)
    Erikoisia nuo muistomerkit. Tuossa yhdesä näkyy leijuvan ihan itsekseen tuo risti keskellä kuviota.. tai onkin sitten tuolla taka-alalla, mutta näkyy aukosta läpi :)
    Hyvä matkailuidea, eikä tule kuuma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha herra yritti himmailla autossa, mutta kyllä se stten perässä laahusti kirkosta kirkkoon. Museoon ei suostunut =)

      Poista
  4. Vaalan uusi hautausmaa on 22:n kupeessa. Ilmeisesti Säräisniemelle ei uusia hautoja enää tehdä.
    Pelsonsuon kuolleiden muistomerkki muistuttaa meitä siitä, että nälänhätä ei ole kovinkaan kaukana meidän historiassamme. Samalla se saa tuntemaan kiitollisuutta siitä, että nyt myös Pelsonsuot tuottavat ruokaa.
    Ihmettelin tässä ristejä lenkkipolullani, mutta onneksi muisti palasi. Mielenkiinnolla odotan, että lisääntyykö reitin suosio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähtäsimme myös Utajärven kirkkoon, mutta olimme menomatkalla liian aikaisin ja paluumatkalla liian myöhään.

      Poista