4.8.2018

Kesäkässä


Kaapissa on ollut korkea pino käsinkirjottuja tuukeja. Osa mummun tekemiä, osa anopin värkkäämiä. Olisivatko vanhimmat rouvien neitoaikojen töitä 1950-luvulta.

Pöydälle en ole tuukeja useinkaan leväyttänyt, sillä sääliksi on hepeneitä käynyt. Liina on tässä huushollissa nimittäin kertasyönnillä tahrainen ja pesukone laulaa. Hienohelmat eivät liene siitä kovin mielissään.

Olen monta vuotta haaveillut tekeväni tuukeista jotain, joka on näytillä koko ajan, muttei ole altis kahvimukin renkaille ja tomaatiketsupille. Nyt sen haaveen toteutin!

 

Tein kirjotuista pöytäliinoista sängyn jalkopäähän tuommoisen kaitaleen. Mikähän nimi moisella sistustekstiilillä on? Samanmallisia tapaa hotelleissa päiväpeiton sijasta.

Minun versioni on kaksinkertainen. Voin kääntää jomman kumman puolen esille mielitekojeni mukaan. Pitsejäkään en heittänyt menemään, vaan tikkasin ne yhteen kohtaan näkösälle.


Vanha herra otti "jalkarätin" heti omakseen. On kuulemma paljon helpompi "kattaa" sänky, kun ei tarvitse levitellä isoa päiväpeittoa, joka kuitenkin menee aina kurttuun, vinoon ja mykkyrälle. 


Vanha rouva

26 kommenttia:

  1. Kyllä nyt on suorastaan ylellinen sängynpäätyliina. Aivan ihastuttavia kirjomuksia.

    VastaaPoista
  2. Ennen vanhaan omatekoinen kirjottu liina, kuului melkein jokaisen kotiin... ensimmäiseni taisin tehdä koulun käsityötunnilla.
    Nuo sinun liinasi ovat vallan upeita ja kauniisti olet laittanut ne esille, tykkään.
    Leppoisaa viikonloppua sinulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omatekemät ovat vielä kaapissa odottamassa arkana, josko panisin pöydän päähän.

      Poista
  3. No nyt kelpaa esitellä! :) Mullakin ois mummon virkkaamat pitsit, jotka leikkasin vanhoista lakanoista talteen. Mitähän tekis. Nekin ois kiva saada esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lakanapitsit minullakin odottavat uutta tulemistaan. Mitä keksittäis yhdessä?

      Poista
  4. Nuo vanhat kirjomukset on niin ihania, että niiden pitääkin päästä esille. Nyt pystyy ihastelemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläs muuta sano. Muuten olisit pimeässä kaapissa.

      Poista
  5. Olipa hieno idea ja kivan näköinen. tuli liinat käyttöön.

    VastaaPoista
  6. No eivät liinat ja pitsit koriampaa paikkaa voi saada:)Hieno idea!! ja Hieno toteutus!!
    ja kamera ;))) löytyny,uutta lokia pukkaa::)) (Liisa )
    Mukavaa elokuun toka viikkoa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihin sää sun kameras olit pistänyt? Vissiin talteen?

      Poista
  7. Hieno idea! Eihän noita raaski pöydällä paljon pitää. Minulla on yksi mankeliliinana.
    Hotellissakin on usein tuollainen päiväpeiton kaitale, eli sehän on kait sitten ihan luxusta.
    Ainakin jos on noin upeista materiaaleista tehty.

    VastaaPoista
  8. Onpas sievää. Saskatoonit ovat vielä poimittavissa, mutta kohta menevät ylikypsiksi. Muutamakin hellepäivä saa ne rusinaksi.

    VastaaPoista
  9. Kylläpä ovat kauniit! Ja loistava idea laittaa näkyviin/hyötykäyttöön!
    Mulla taitaa olla joitain äitini tekemiä. Ei niitä raaski mihinkään esille laittaa...Itse en ole kai koskaan kirjaillut/aplikoinut/jotain. Liian pikkutarkkaa mulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MInä inhoan ristipistoja, mutta muuten kyllä olen kirjonut. Nuorena mulla oli semmoiset leveälahkeiset farkut, joiden puntit oli kokonaan täynnä kukkasia. Voi sitä hippiaikaa!

      Poista
  10. Joskos loput käsinkirjotut liinat pääsisivät vielä esille seuraavan vinkin avustamana. Eli hanki kristallimuovia (sitä kirkasta muovia, sopivan laskutuvassa paksuudessa) ja laita kirjottu liina pöydän ja muovin väliin. Jossakin kyläpäikassa oli toimittu näin kun oli haluttu kaunistakankaista liinaa tahroilta suojata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummu käytti liinojansa justiinsa tuolla tavalla.

      Poista
  11. Tämähän on todella hieno idea, ja toteutus myös. Tosi kaunis. Pääsevät vanhat käsityöt päivänvaloon ihailtavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä kun keksisin, mitä tekisin kahdell evintissä lymyävälle isolle ryijylle...

      Poista
  12. Oi että teillä on fiiniä.
    Meillä tuollainen sänkyliinanen olisi rutussa jossakin tuolilla alta aikayksikön. Päiväpeitonkin olen viikannut kaappiin pois kuleksimasta, koska se olen minä joka sitä vain levittelisi. Ja useinmiten se olen minä, joka aamulla ensimmäisenä häipyy omille teilleen, notta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se saa suorassa olla, muuten tulee tulen rapinat!

      Poista
  13. Tuuki ♥ Olin unohtanut tuon mummunkin käyttämän vanhan ihanan sanan liinalle. :) Hieno oivallus ja toteutus. Noinhan kauniit liinat pääsivät arvoiselleen paikalleen.

    VastaaPoista