2.11.2017

Kultainen marraskuu

Keräsin ennen lumentuloa Naapurinrouvan vaahterasta ison kopallisen kullankeltaisia lehtiä. 

Rullasin lehdet tötteröiksi ja sidoin ne kukkakimpuksi. Kuivatin kimpun. Sitten suhuttelin sen kultamaalilla. Rusetti perään ja siinä se kimppu sitten pötkötti pöydän kulmalla.




Lumi suli ja maailma muuttui pikimustaksi. Ei vetele, tämä emäntä haluaa valoa taloon! Etsin joululootastani patterivalot ja kieputtelin ne kultaiseen kukkakimppuun. Johan alkoi Lyyti kirjoittaa, kuten mummu sanoi. Kullankimaltava kimppu pääsi keltaisen vaa´an päälle keimailemaan.


Marraskuun ankeuden keskelle on kertakaikkiaan ihan pakko saada jotain kimaltavaa, kukertavaa ja ällöttävän yltäkylläistä. Nyt sitä on!

 

 Saattaa olla tulossa vielä jotain muutakin marraskuun kultaista, odotas vähän!

Vanha rouva

19 kommenttia:

  1. Ei marraskuu ole ankea, se on lempeän levollinen - harmoooooninen, mulle sopiva kesän ja syksyn värien leikkien jälkeen, iankaikkisen keltaisen iloittelun lopuksi. Lempeä jouluun laskeutuminen!

    Tuo vaaka on niin ihana ja ihana on myös tuo vaahteranlehtitötteröasetelma valoineen ja rusetteineen! Että olet niin innovatiivinen, ihailen nöyrästi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...laitoinpa sinulle haasteen blogissani, vastaa jos tuntuu sopivalta!

      Poista
    2. No kait se nyt on sulle harmoooooninen, kun piilottelet siellä vällyjen alla!

      Poista
  2. Oivallinen idea. Tein saman tyyppisiä vaahteranlehtikoristeita, joista yksi vielä hakee paikkaansa. Sepä olisikin hieno hopean tai kullan värisenä.
    Minulla on vaahteranlehtiruusukkeista tehtyjä kransseja ulkona. Väri on niistä muuttunut ruskeaksi, mutta muuten ovat kestäneet jo useamman vuoden. Ehkä eivät kestä kovakouraista käsittelyä, mutta ei siihen ole syytäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suhuttel kultaa hauraille lehdille, sen ne kyllä kestävät. Ja avot, taas on uusi koriste ;)

      Poista
  3. Hih, nyt on kyllä yltäkylläistä ja yllättävää! Eipä olisi mieleenikään tullut tuommoinen yhdistelmä pöydän koristukseksi, mutta komeahan tuo on! Rustiikkiset esineet ja luonnonmateriaalit sointuvat kyllä kauniisti pienen bling-blingin kanssa yksiin. Pitäneekö apinoida kaamosta torjumaan näin hyvä idea...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna palaa ja apinoi paremmaksi! Rustiikkinen on mun juttu, bling-blig ei niinkään, mutta joskus karhean ja kimaltavan yhdistelmä on ihan kiva, kunnes taas palaan spartalaiseen järjestykseen.

      Poista
  4. Onpa kaunis asetelma.. tykkään♥ Nuo valot ovat aivan ihania siinä♥ Ihanaa viikonloppua sinulle♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vikonloopuna ilmeisesti pitää möyriä menninkäisenä sammalmetsässä mättähältä mättähälle...

      Poista
  5. Oih, ihanaa kullan kimallusta. :) Ja sinäpä sen sanoit, ehkä se on miullaki tää marraskuu ja syksyn pimeys, kun hirveästi yhtäkkiä kaikki kimaltava on niin kutkuttavaa. Yleensä nimittäin kimallus ei meikäläistä kauheasti viehätä, mutta nyt on joku kimalluskuume... Tuiketta sinne ja tuiketta tänne. Muuallekin kuin silmäkulmaan. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuoden pimein aika vaatii ehdottomasti tuiketta sinne ja tänne ja etenkin silmäkulmaan tuplatuikkauksen ;)

      Poista
  6. Ooh, ompa hieno yhdistelmä. Vaateran lehdet mätänevät pihallani, joten pitänee kaivaa jostain vastaavaa ja laittaa pikkuvalot. Näyttää niin hienolta.

    VastaaPoista
  7. Naapurin puolella iso vaahtera, kirottu vaahtera. Tiputtaa lehtensä meidän tontille. Monta kertaa näyttelen kirvestä naapurin puolelle vinkkinä, mutta ei ole toiminut. Haravoin kiltisti manaille ja kiroillen. Ei tarttis manailla ja kirota jos olis luovuutta tehdä niistäkin lehdistä jotain näin kaunista. aikka lahjaski naapurin rouvalle..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naapureilta minäkin olen hakenut lehtiä, kun oma raukka vaahtera on vielä niin pieni. Ja naapureille vien kiitokseksi milloin minkäkinlaista kötöstystä.

      Poista
  8. No nyt on kyllä kaunis teos. Luulin sitä ensin sulklaakonvehtirasiaksi, mutta hienompi tämä on ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule mulla ei suklaakonvehtirasiat kerkiä pöydillä makoilla!

      Poista
  9. Jaa, enkö mä ole kommentoinut tätä vielä... Olen vissiin taas lukaissut kännyn pikkuruudulta vaan.
    Teillä on niiiin seesteisen näköistä. Nuo ruususet ovat oikein ihania.

    VastaaPoista