19.5.2013

Kohti viisautta, taas kerran

Viime perjantai helli minua kesän lämpimimmällä säällä, koivujen pikkuruisilla hiirenkorvilla ja Pikkuihmisen puuhakkaalla seuralla. Muut pation pöydän ääreen kokoontuneet kahvittelijat saivat olla statistin asemassa, kun Pikkuihminen varasti shown. Kakkua piti saada ja heti!


Syy kakkuun, erikoisvoileipiin ja vieraisiin selittyy sillä, että minä alan pikkuhiljaa osoittaa aikuistumisen merkkejä. Täytin nimittäin 25. Taas kerran.

 
Lempikukkani on orvokki, joten aikuistumisen ihmettä pöllämystyneenä seuraavat vieraani saivat nauttia lohirieskoista orvokkien kera. Ihan ovat biodynaamisesti viljeltyjä oman maan kamaralla, syö pois! vakuutin aikuisen auktoriteetilla epäileväiselle Nuorelle herralle ja Vanha herra lisäsi vettä myllyyn Ei niistä ton hullummaksi tule...
 
 
Orvokit koristivat myös aikuisen naisen Mango-sitruuna-kakkua. Kakkupohjaan raastoin yhden sitruunan kuoren. Kakkuväleihin tein omista päistäni hyydyketäytteen: sitruunarahkaa, soseutettua pakastemangoa, kermavaahtoa, tomusokeria ja liivatetta. Kostutin kakun sitruunavedellä. Lopputulos oli niin onnistunut, että viiden munan kakusta sain juuri ja juuri vielä lauantain aamukahville pikkuruiset palaset...
 
Tästä lähtien teitä siis tervehtii aikuinen, viisas, henkevä ja syvällinen 25-vuotias
 
Vanha rouva

4 kommenttia:

  1. Paljon Onnea ikinuorelle Vanhalle rouvalle.. upea kakku ja hienot pursotukset. Lohirieskatkin niin makoisen näköisiä että, nam:)

    VastaaPoista
  2. Supersuuret onnittelut!
    Minä en syö orvokkeja, kun se on toinen nimeni.

    VastaaPoista
  3. Onnea 25v. juhlapäiväsi johdosta! Taidamme olla samanikäisiä... Joskus en muista, olenko 23 vai 25, kumpana olisi mukavampaa. Pursotukset ovat upeat.

    VastaaPoista
  4. Onnea 25-vuotiaalle!!! :)

    VastaaPoista