Kultasilaus

Syysauringossa paistattelee viikonloppukakku, jonka leivoin ystävälle. Toki Vanha herra piti puolensa ;)

 

Leivoin tavallisen sokerikakkupohjan, jonka annoin levätä yön yli ennen täyttämistä. Leikkasin pohjan kolmeen osaan ja kostutin osat maidolla. Kakkuväleihin vatkasin raikkaan syksyisen täytteen: 250 g maitorahkaa, 2 dl vispikermaa, puoli purkkia kondensoitua maitoa, ripaus vaniljasokeria sekä paljon puolukkaa. 

Annan täytekakun aina ässehtyä viileässä painon alla yön yli. Silloin kosteus ja maut tasoittuvat sopusuhtaisesti. Koristelen kakun tarjoilupäivänä juuri ennen h-hetkeä. Tämän kakun päälle vatkasin 2 dl vispikermaa. Lisäsin kermaan vatkauksen loppuvaiheessa puoli purkillista kondensoitua maitoa. Vaahdosta tulee ihanan kuohkea ja helposti levitettävä (ei välttämättä pursotuskuntoinen). Levittelin kerman kakun päälle ja reunoille. 

Käytin koristeina oman omenapuun hedelmistä kuivaamiani omenarenkaita ja metsästä keräämiäni puolukoita. Puutarhasta löytyi vielä tuoretta minttua ja muutama orvokki.  Loppusilaus muutamalla kultatähdellä ja kultapuuterilla.

Vanha rouva

Pölkkymyssyjä

Koska puupölkky on saanut päähänsä myssyn, piti minunkin semmoinen saada! Puikot käteen kalkattamaan, mars. Syntyi kaksi myssyä!

 

Violetti yksinkertaisesta langasta. Jujuna hopeinen kimalle ja kuplat. Punainen mohairista ja sukkalangasta. Jujuna muhkeus.

Kyllä nyt kelpaa istuskella syksyn kuulaudessa.

Vanha rouva

 

Auringonkeltainen kimallepörrö

Sain heinäkuussa ihanalta ystävältä kimpullisen auringonkeltaista pörrölankaa. Mallaamisen ja mittaamisen jälkeen totesin, ettei langoista ole aikuisen pörröpaitaan. Sen sijaan pikkuinen ihmisenalku saisi oivan paidan, jos oikea ihmisenalku sattuisi kohdalle. Ja sattuihan se!

 

Sain hätäviestin, että 8-vuotias pikkutyttö on vailla kasarityylistä villapaitaa. Tiesin oitis, että auringonkeltaisesta semmoinen syntyy suitsait isoilla puikoilla. Vastaavista vetimistä on nimittäin kokemusta oikealta kasarikaudelta. Kudoin silloin solkenaan sinisiä ja pinkkejä pörröpaitoja ystäville ja työtovereille. 

Auringonkeltainen pörrö saa ilmettä kimalteesta, joka pilkistää kivasti pörölangan seasta. Lisäksi syvyyttä tuo etumukseen virkkaamani auringonkehrä.

Nyt vain odotellaan, että 8-vuotias neiti saapuu syyslomalla mallaamaan kimallepörröään. Saattaapi olla, että neidin veli haluaa samanmoisen ;)

Kiitos Stansta ihanasta kimpusta. 

Vanha rouva

Syysjaloille

 

Syyskuu on alkanut kirkkaassa auringonpaisteessa ja taivaan huikaisevassa sinessä. Lämpiminä päivinä on mukava istua puutarhassa, antaa ajatuksen lentää ja käsien tehdä työtään. Ostin kirpparilla viidellä eurolla ison pussillisen villalankoja. Niistä on syntynyt sukkia syysjaloille.

Vanha herra tosin on tyrmistynyt, sillä yhdetkään sukat eivät ole hänelle. Odottakoon vuoroaan.

Vanha rouva