Ei kait sitä tunnetta muulla sanalla voi kuvailla. HALTIOITUNUT. Syynä moiseen oli kaunis Helsinki, rakkaat seuralaiset ja rikkaat kulttuurinautinnot.
Stanstan kanssa haltioiduimme Helsingin kaupunginteatterissa katsellessamme ja kuunnellessamme Moulin Rouge -musikaalia. Kun ensitahdit kajahtivat orkesterimontussa, nousi sydän kurkkuun ja käsivarsi meni kananlihalle. Itketti, hengästytti ja taas itketti. Taiturimaisia tanssijoita, upeita laulajia ja komeita lavasteita. Entäs ne puvut?! Entäs ne 70 biisiä, jotka soljuivat saumattomasti yhdestä hitistä toiseen?! Uskomaton esitys.
Ateneumissa oli tarjolla Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely. Se kertoo, miten Akseli Gallen-Kallelan taide kehittyi vuorovaikutuksessa kansainvälisten modernistien kanssa. Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä oli esillä valokuvia ja muotoilua, kuten arjen esineitä, koruja ja muotia.
Sinebrychoffissa on nyt näyttely nimeltä "Espanja myyttien takana". Espanjalaisuuden kuvasto syntyi matkailijoiden ja espanjalaisten taiteilijoiden vuorovaikutuksessa. 1800-luvun espanjalaismaalauksissa korostuvat maan perinteet, eri alueiden ihmiset ja tyylit.
Ystävien kanssa hurautimme Nummi-Pusulaan katsomaan Kasvihuoneilmiön tarjoamaa nykytaidetta ;) Voi pyhät pyssyt, miten paljon siellä oli tavaraa, tarpeellista ja tarpeetonta - ainakin minulle. Ostokseni olivat sangen vaatimattomat: 2 strutsinsulkaa, 1 postikortti ja 1 kirja. Siinähän sitä junaihmiselle kuskaamista. Varsinkin kun tulin Helsingissä erehtyneeksi kahteen kirjakauppaan ja yhteen divariin. Kantamista piisasi.
Pistäydyimme myös Halikon kurpitsapuistossa. Meille sattui aurinkoinen ilma, mutta se tuuli = viima = hyytävä vinkka. Se karkotti meidät ennen aikojamme takaisin lämpimään autoon.
Kurpitsapuistosta en ostanut kannettavakseni yhden yhtä kurpitsaa, mörköä, luurankoa taikka hirviötä. Sen verran kuitenkin törsäsin, että Salosta lähti mukaan 5 suklaakurpitsaa.
Leivoin Vanhalle herralle matkaltapaluukakun. Porkkanakakun tietysti. Meikkasin kakun tuorejuusto-voi-kreemillä ja koristelin aivoilla ja kurpitsahirviöillä. Osui ja upposi.
Nyt on paljon sulateltavaa. Matkan anti oli haltioitumista edistävä, tunteita herättävä ja rakkautta lujittava. Suosittelen kotimaanmatkailua. Pitkä ja pimeä syksy valaistuu kummasti.
Vanha rouva
Teillä onkin ollut antoisa kulttuuriretki. Jokainen kohde minunkin makuuni.
VastaaPoistaKasvihuoneilmiöstä tulee harvoin ostettua mitään. Kiva siellä on käydä ihmettelemässä kaikenmaailman tavaroita. Ja päätteeksi nauttia kahvin kanssa vastaleivottu donitsi. Jättikokoinen ja niin herkullinen.
Ilmeisesti joku ostaa kaiken maailman tavaroita, koska paikka on ollut olemassa kauan. P-paikka oli ihan juntturassa.
PoistaJoka kerran Kasvihuoneilmiössä käydessäni mietin, kuka niitä tavaroita ostaa. Eivät nimittäin ole edes kovin edullisia. Ehkä erilaisiin lavastuksiin? Toisaalta teattereidenkin budjetit ovat kovin minimaalisia.
PoistaTotta, parkkipaikalta saa välillä etsiä sopivaa koloa kulkuvälineelleen.
Onpa ollut monipuolinen reissu. Kivasti kerroit, ja kuvat ovat upeat.
VastaaPoistaBestiksen kanssa on aina mielenkiintoista - yli 40 yhteistä vuotta takaavat sen.
PoistaElämyksellistä!
VastaaPoistaOlihan tuo. Mutta ennen kaikkea parasta olivat ystävät!
PoistaKiitos maininnasta ja seurastasi! Ihanaa oli! ♥
VastaaPoistaLoistavat kuvat jälleen kerran! En yhtään ihmettele, ettet jaksanut enää laivalle seurakseni, kun oli muutenkin tohinaa joka suuntaan. Värikäs reissu kaiken kaikkiaan!
Vanha ei jaksa, vaikka mieli liihottelee vaikka missä ja vaikka kuinka paljon!
PoistaSuomessakin on paljon nähtävää kun vain vaivautuu lähtemään reissuun. Tuolla kurpitsajuhlissa olisi kiva joskus käydä-
VastaaPoistaWauuuuuuutsi-Wau!!! Tuntuu kuin olisit ollut nurkilla.... sillä samoja mantuja tallusteltu.... elokuussa kasvihuoneilmiössä... minä kyllä olisin halunnut sieltä yhden apteekkarin kaapin - satoine pienine laatikoineen, mutta hinta liki 2tonnia... klups...
VastaaPoistaHalikon kurpitsaviikkovisiitin perinteisiin tuli nyt sitten paha aukko... kaikkina muina vuosina käyty... mutta nyt lapsenlapset ehti käymään ennen meitä ja kaksin valikoidaan nyt tähän viikonloppuun Silakkamarkkinat tuolla Aurajokirannassa... kiitos kun kuvasit kurpitsailoa... ettei ihan puutostauti iske. Kävittekö kirkolla, jos, niin miten se oli valaistu ukoa/sisältä?
Kävimme Halikon kirossa ja museossa. Kirkossa oli oikein sydämellinen pappisnainen paikalla. Valaistuksesta en osaa sanoa juuta enkä jaata, sillä päivännäöllä olimme liikkeellä.
Poista