Naapurin Sari lahjoitti minulle kukkasen. Sari on sen itse tehnyt kreppipaperista ja paperinarusta. Kukkanen pitäisi kuulemma ripustaa kattoon. Minä asetin kukkasen tummalle kammarinpöydälle ja lykkäsin lasikuppiin tuikun. Vanha herra loihe oitis lausumahan: "No, nyt on"!
Kun on syöty pää pyörälle ja maha kumpareelle, on pakko vähän liikkua. Merenrannassa on nyt hyvä kävellä, koska lunta on vähän. Jäähän ei enää saa avantoa ilman moottorisahaa ja hakkua.
Liekö leivonnaiset syynä, mutta meri rutisi ja halkesi allani.
Voi sentään!
Vanha rouva
Hieno tuo naapurisi tekemä kukkanen, mutta vähän huippaa ajatus kynttilästä noin lähellä kreppipaperia ja paperinarua... Tuolla merenrannassa kävelisin mieluusti minäkin, Helsingn kaduilla en. Tänään joudun kuitenkin, koska Mamma.
VastaaPoistaTuikku on semmoinen led-juttu.
VastaaPoistaHyvä! Niin toivoinkin sen olevan.
Poista