6.2.2022

Rouhea aatelinen


Teimme eilen 3,5 tuntia lumitöitä. Lunta oli valtavina kinoksina juuri siellä, missä pitäisi kulkea. Sen sijaan pottupelto oli ihan ilman kinoksia ja nietoksia. Kuuma ja jano ja nälkä huhkiessa tuli. Onneksi oli palkinto odottamassa!


Sitruunamehulla kostutetulla torttupohjalla on kondensoitua maitoa purkillinen. Sitä karamellisoitua laatua, joka on ihanan kinuskista. Ja kolme banaania viipaleina. 

Tortun reunoilla on kermavaahtorenkula. Keskellä on sitä, mitä hedelmätarjottimelta löytyi: veriappelsiiniruusuja, banaaniviipaleita ja pensasmustikoita. Suolapähkinät tuovat pehmeään torttuun rouheutta ja kultapöly aateluutta.

Kakkukahvit maistuivat.

Vanha rouva

9 kommenttia:

  1. Nam, nam ja vielä kerran nam! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nam nam sun pitsoillesi, muru!

      Poista
    2. JOS tuut kuukauden päästä Roihin, niin voin tehdä pizzaa - jos haluat?! 😁

      Poista
  2. Lurps, mikä herkku. Minä yritän muistella, mitä meillä oli lumitöiden palkkioksi. Mummo oli laittanut rieskaa palkkioksi lumimiehen matkaan. Hyvää oli sekin kahvin kanssa.

    VastaaPoista
  3. Voi itku! Just kun ajattelin, että otan vaan kahvin kanssa leipää, niin nyt alkoi jo taas heti tehdä mieli jotain herkkua!

    VastaaPoista
  4. Voi mahtavuutta, miten herkullisen näköinen <3 Kyllä on saanut lumitöitä viime aikoina tehdä. Talvi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavuus haihtui parempiin suihin kuin lumi keväällä :)

      Poista