15.11.2020

Yllytyshullu

Sartsa esitteli tuijakuusensa ja heitti ilmoille joulupuun kasvattamishaasteen (KLIK). Tottakai piti pistää enemmäksi ja tehdä kolme puuta! Kaksi varrellista ja yksi pötikkä.



Yllytyshullulla oli jemmassa kaksi betonimötikällä varusteltua puunvartta, joista toinen oli tositoimissa vuosi sitten (KLIK). Tänä vuonna halusin jotain muuta. Tein kuusutötterön varren yläpäähän, iskin betonimötikän sinkkiämpäriin (jonka maalasin kalkkimaalilla retuliiniksi) ja täytin ämpärin pottumaalla. Niin hemmetin painava kötöstyksestä tuli, että ei pitäisi puhurien ihan heti kaataa puuta. Tökin puuntyveen mustikanvarpuja.

Huomaat varmaan, että varrellisen puun vieressä on Sartsalta matkittu joulupuu. Minuun siis iski armoton joulupuukateus. 

Tongin puutarhavarastosta kymmenen vuotta vanhan kanaverkko-rima-hässäkän, jonka Vanha herra teki minulle ensimmäisenä yhteisenä syksynämme tällä tontilla. Täytin taas sinkkiämpärin pottumaalla ja iskin hässäkän ämpäriin. Sitten puottelin kuusenoksia kanaverkkoon alhaalta ylöspäin. Tuijiani en raaskinut leikellä, joten tämä minun joulupuuni on tämmöinen maatiasrotuinen.

Valot kun vielä kiedon maatiaisjoulupuuhuni, niin kukaan ei huomaa tuijattomuutta, eihän?


Hakkuualueellamme käydessäni saksin mukaan myös puolukanvarpuja kranssia varten. Mutta sitten iski kokeilunhalu: mitä jos pujottelisin puolukanoksia kanaverkkoon ja tekisin jonkunsortin ulkoryijyn? Työtä käskettyä ja menoksi. Riivin pitkän puolukanvarvun alapään lehdistä. Sitten pujottelin varpu varvulta kanaverkon täyteen puolukkaa. Puolessatoista tunnissa sain aikaiseksi 20 x 40 cm suorakaiteen.

 

Nyt tulivat tarpeeseen käsityölaatikkoni aarteet. Pari vuotta sitten kävin Kirjo nappi -kurssin paikallisessa Taito-yhdistyksessä. Kiinnitin kirjotut nappini puolukkaryijyyn yhdessä kirpparilta löytyneen käsinvirkatun pitsin kanssa. Tykkään.


Tämmöisiä yllytyshullun tekeleitä tänä sunnuntaina.

Vanha rouva

17 kommenttia:

  1. Voi kun hienoja! Kannattaa siis apinoida hyviä ideoita. Erityisesti tykkään tuosta puolukanvarpuryijystä härpäkkeineen!
    Mukavaa sunnuntai-iltaa ja hyvää pian alkavaa uutta viikkoa! Herralle terkut!
    (Alan katsomaan "uudesta" telkkarista TTK:a ja päättelemään 'sata' lankaa tänään valmistuneista isoista sukista, phuuh..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apinointia ilman tämä maailma olisi tyhjä härpäkkeistä ;)

      Poista
  2. :O
    Maatiaskuusi ja Hyvin vartta kasvaneet pikkukuuset! Ja sitten vielä puolukkaryijy!! No mutta minullapa on vielä yli 10 metriä kanaverkkoa tuolla jemmassa! Eiköhän siitä yksi puolukkaryijykin vielä synny...ehkä.
    Oikein näin silmissäni, kun siellä kuovitaan pottumaata ja kannetaan sitä terassille. ;D Hyvä, hyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun roijasin lapiota ja ämpäreitä kohti pottumaata, Vanha herra huuteli perääni: "Hoi, ei kannata pottuja nyt istuttaa, ne jäätyy!".

      Poista
  3. Kyllä kannattaa olla joskus yllytyshullu, tuli kyllä sen verran hienoa jälkeä. Minullahi on varastossa koivunranka petonimöykyssä, pitäsköhän kaivella esiin ja ruveta kuusen tekkoon. Puolukkaryijy on piste iin päälle. Hyvää alkavaa viikkoa .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koivukuusi, kuusikoivu - kuullostaa eksoottiselta mamulta ;)

      Poista
  4. Miten nä raskit ulkona pittää tuota puolukkaryijyä?? Pilalle mennee vesisateessa napit ja pitsit. Sieviä on pujottelut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolukkaryijy on räystään alla suojassa. Napit ja pitsit on sopivan "vintage", kun oikein ässehtyvät kartanolla.

      Poista
  5. Sartsa kyllä on inspiraation lähde. Mä tosin käyn levolle, kun huomaan että saattaisi alkaa inspistä löytyä. Se hellittää usein jo vajaassa puolessa tunnissa, mutta joskus menee pidempi aika.

    Puolukkaryijy on hieno! Pitsit ja kaikki.

    Iloa viikkoosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iloa sinne suuren veden taaksekin. Jep, Sartsan touhuja seuratessa tulee usein semmoinen merrimäinen olo ;)

      Poista
  6. Makee idea tuo luonnonmateriaaliryijy, pitänee laittaa idea muhimaan.... kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea sitä ihminen keksii, kun on koronan tyhjentämä kalenteri =)

      Poista
  7. Mikähän luonnon materiaalista tehty ryijy kestäisi kauniina sisätiloissa? Muistelen nähneeni pajusta tehtyä, mutta se kaipaisi jotain krumeluuria piristykseksi.
    Minä oikaisin joulupuun rakentamisessa. Ostin minivalkokuusen. Pistin ruukun vintagepipon sisään ja solutin koko komeuden KAUSIVALOJEN kanssa ulkolyhtyyn. Höskä sitten kuistille syksyn synkkyyttä karkottamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisätiloissa luonnonmateriaalihärpäkkeet haurastuvat ja kuivuvat kovin nopeasti. Paju kutistuu, koivu ja mustikka haurastuvat ja puolukka mustuu ja tiputtelee lehtensä. Muistan, kun toin sisälle komeita osmankäämejä. Suihkutin ne hiuslakalla, mutta niin vaan ne purkautuivat pitkin sohvapöytää.

      Poista
  8. Huokaus!
    jopas oot värkäny mahtavat puut ja ryijyt!!
    (lumi teki tepposen onneksi omat materiaalivärkit vein ressukatokseenn,sulana olivat:),muuten ois tönkköä.tämä askartelu ja tönkkö!!
    Voi Sinua 😊 noihin ihaniin sanan säleihin "Merrimäinen olo"..niin totta;)😻🧡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumi tosiaan teki tepposet, sillä minun piti vielä hakea lisää mustikanvarpuja. Jospa vielä sulaisi.

      Poista
  9. Teillä on pirstsakan väriset ulkokalusteet. Aivan ihana puolukanvarpuryijy minäkin tykkään 🤗 ❤

    VastaaPoista