Kesäkässä

Kaapissa on ollut korkea pino käsinkirjottuja tuukeja. Osa mummun tekemiä, osa anopin värkkäämiä. Olisivatko vanhimmat rouvien neitoaikojen töitä 1950-luvulta.

Pöydälle en ole tuukeja useinkaan leväyttänyt, sillä sääliksi on hepeneitä käynyt. Liina on tässä huushollissa nimittäin kertasyönnillä tahrainen ja pesukone laulaa. Hienohelmat eivät liene siitä kovin mielissään.

Olen monta vuotta haaveillut tekeväni tuukeista jotain, joka on näytillä koko ajan, muttei ole altis kahvimukin renkaille ja tomaatiketsupille. Nyt sen haaveen toteutin!

 

Tein kirjotuista pöytäliinoista sängyn jalkopäähän tuommoisen kaitaleen. Mikähän nimi moisella sistustekstiilillä on? Samanmallisia tapaa hotelleissa päiväpeiton sijasta.

Minun versioni on kaksinkertainen. Voin kääntää jomman kumman puolen esille mielitekojeni mukaan. Pitsejäkään en heittänyt menemään, vaan tikkasin ne yhteen kohtaan näkösälle.

Vanha herra otti "jalkarätin" heti omakseen. On kuulemma paljon helpompi "kattaa" sänky, kun ei tarvitse levitellä isoa päiväpeittoa, joka kuitenkin menee aina kurttuun, vinoon ja mykkyrälle. 

Vanha rouva

Värikkäitä kirppistuukeja

Vein Pelastusarmeijan kirpputorille turhiksi käyneitä (LUE: kaapissa kutistuneita) vaatteitani.

Tein löydön: oranssiin taitetun ja valkoisilla kukilla koristellun Tampellan verhon. Muistan sen hämärästi kaukaisilta neitiajoiltani. Minä olen opiskeluni opiskellut ja juppivuoteni viettänyt Tampereella, Tampellan entisen tehtaan vieressä. Tehtaan tyttöjä melkein, nääs.

Hintaa kokopitkällä ja ryhdikkäällä puuvillaverholla oli huikeat 3,5 euroa. Tein nostalgisen investoinnin ihan vissi tarkoitus mielessäni:

  

Ompelin verhosta ruokapöydälle tuukin. Ison ja kattavan. Sen verran kangasta jäi, että sain puusohvan päälle kaksi pikkutyynyä. Nyt on muuten niin platkunvärisessä huushollissa huutavan punainen vastalause Mansesta. Yes!

Samaisella reissulla hoksasin violettia kerniä. Sekin maksoi 3,5 euroa. Hamstrasin senkin ihan vissillä tarkoituksella:

Pation pöytäryhmä kaipasi jotakin. Se jotain on tämä liina ja nämä tyynyt, jotka eivät pikkuisesta sateesta ole moksiskaan:

Löysin myös kaksi pation harmaantuneen väriseen lautalattiaan passaavaa rottinkikranssia. Kokonaista 1,25 euroa. Yhdistin ne toisiinsa pöytätuukista ja tyynyistä ylijääneillä kangassuikaleilla.

Hävyttömän halvaksi tuli tämä ompelu- ja tuunauskeikka. Kyllä minä olen tyytyväinen.

Vanha rouva

Keinutyynyjä

Löysin kirpputorilta virkatun pyöreän pöytäliinan. Se ei ole puhtaan valkoinen, vaan luonnon-valkoinen. Kuljin viikon verran lankakaupoissa liina käsiveskassa ja hakemalla hain  samansävyistä ja -oloista virkkauslankaa. Lopulta löysin hakemani ja niin syntyi samanmoinen, mutta ei yhtä kuviollinen ympyrä. Ympyrät yhteen ja fyllinkiä sisään. Näin tuunasin romantillisen kesätyynyn keinukaverikseni.

  

Tyynystä tuli yhtä romanttinen kuin nämä ruusut. Ne näyttävät puhtaan valkoisilta, mutta niiden sydän on luonnonvalkoinen. Katselin keinusta kukkasia ja hoksasin, että minähän tarvitsen myös puhtaanvalkoisen romanssityynyn - ihan niinkuin valkoiset pionit!

 

Virkkasin pioninvalkoisesta puuvillalangasta iltatuulessa kaksi ympyrää. Ympyrät yhteen ja fyllinkiä sisään. Kas, syntyi toinen romantillinen kesätyyny keinukaverikseni.

Siinä ne nyt ovat, pionityyny ja ruusutyyny. 

Täyttä kesäromantiikkaa ja hempeitä kesäunia.

Minkälaisia kesäunia sinä näet?

Vanha rouva

Kolmas Ämmä

Virkkuu etenee. Kellertävästä langasta valmistuu syyspaita. Aikaraja on aika väljä ihan vasiten, sillä kesällä ei tarvitse välttämättä tehdä mitään muuta kuin katsella kukkien kasvamista ja värien hehkumista. Eihän?

Orvokkini kasvoivat ruippanoiksi, joten kävin hamstraamassa halvennuksesta niiden tilalle sykähdyttävän kelta-oransseja samettiruusuja. Istutin niitä ruukut ja kasvimaan kaulukset täyteen.

Katso noita värejä!

Saimme kauan kaivatut ja odotetut kesävieraat, kun Rouva M. (jo kolmas Ämmä viikon sisällä tällä kartanolla) ja miehensä saapuivat meille. Kysymyksessä on spesiaali pariskunta, sillä olen liki neljäkymmentä vuotta sitten toiminut heidän puhenaisenaan ;)

Rouva M. käyttäytyi hyvin kummallisesti:

Onneksi Rouva M. malttoi välillä nousta pöydän ääreen:

Nautin Ämmistäni, nautin kesästä, nautin ihan kaikesta.

Sitä samaa toivotan sinulle.

Vanha rouva