Juhannusyön puuhamaa

Ruusujen tuoksussa kului juhannuksemme. Kaikki ruusut - keltaista Wilhelmiä lukuunottamatta - riehaantuivat kukkaan. Sitä surinaa, pörinää, kimalaisten keinuntaa kukasta kukkaan. Sitä oli soma seurata.

Juhannusperinteisiimme on koko omakotitalouramme ajan kuulunut juhannusyön kukkienkeruu. Mutta ei se perinteinen seitsemän kukkaa tyynyn alle -keruu, sillä meillä on jo toisemme ja muiden kuvista uneksiminen ei tulisi mieleenkään.

Me keräämme kukkasia, joita muut pöljyyksissään kärräävät pusikoihin ja soramonttujen reunoille. Tänä juhannuksena rikastuimme kolmella eri ruusulajikkeella ja parilla perennalla. Kolme vaahteraakin pääsi takapihalle.

Sitä minä en vaan jaksa ymmärtää, miksi dumpata puutarhajätteet luontoon, kun sen saa tässä kaupungissa tehdä ilmaiseksi ja laillisesti kaatopaikan kasviosastolle! En ymmärrä.

Ruusut kukkivat. 

Sen sijaan pionit duumailevat ja keinuttavat pullistuvia nuppujaan tuulessa.

  

Pihamaalta löytyy jo muutama muukin kukkija ruusujen lisäksi. 

Orvokit tietysti etunenässä. Lupiinit ja lehtoängelmät. Lilja ja poimulehti.

Kasviskoppini alkaa myös pikkuhiljaa kasvatella satoa:

Pikkutomaatit vielä vihertävät, mutta amppelimansikka on alkanut punertaa.

Tomaatin taimi tekee kukkasia.

Pottu on noussut pintaan.

Tämä kesä tuntuu olevan viimevuotista hedelmällisempi. 

No, siihen ei paljon tarvita!

Vanha rouva

Nekkatunaus

Iltapuhde ilta-auringossa ilta-puutarhassa. Kun en keksinyt mitään tähdellisempää tekemistä, menin ja ronasin varastolootasta esille kaikki pikkuriikkiset kermanekat ja kuppiparat.

Ripustin ne roikkumaan humalakaareni orsille. Siellä ovat nyt sekä mummun että anopin lasiset ja porsliiniset nekat. Joukossa on myös oma emalimukini, jonka sain vaarilta kymmenkesäisenä likkalapsena. Joukon jatkona roikkuu myös kuparimuotteja, joille en ole tähän päivään mennessä keksinyt järkevää paikkaa. Nyt keksin  - järkevyydestä en mene takuuseen!

Nyt minä istun humalakaareni alla ja pääni päällä killuu kokelma perintökalleuksia. 

Parempi näin kuin varaston pimennossa.

Kun kerta puutarhatunaamisen makuun pääsin, hain liiterinullakolla maanneen airon esille. Kuljin airovanhuksen kanssa ympäri kartanoa, kunnes Vanha herra hermostui ja haki ruuvikoneen. Teimme airosta feikkikaiteen porraspieleen. Nyt odotamme, että kärhövauva voimistuu ja kietoutuu airon varteen (talvi tappoi ritelikössä kasvaneet villiviinit, yhyy).

Kasvun ihmettä odotellessa toivotan sinulle oikein kaunista päivänjatkoa!

Vanha rouva

Diiliä pukkaa

Aamulla minua odotti pihanurmikolla potkukelkka.

Naapurin rouva oli linkoamassa risoja kelkkojaan kaatikselle. Sitten kekkasimme, että kelkoistahan voisi tuunata jotain kukkamaiden piristykseksi.

Vanha herra kohotteli kulmiaan, kun potkuttelin omallani kotipihaan. Murisi taas jotain sensuroitua akkain hupatuksista. Mutta kas, niin vaan kelkan istuin suoristui ja ravistunut sininen väri muuttui nimikkokanervaisekseni.

Nostin kelkan keskelle tekeillä olevaa kivikkomaatani. Sen kyytiin pääsee ruukku, johon istutan jotain valuvaa ja hekumallisen punaista. Kunhan hallanvaara on ohi.

Kivikkomaani odottaa kiviä. Elikkä jos sinulla sattuu olemaan noin viisi kuutiota ylimääräisiä luonnonmurikoita, niin vassokuu, täällä otetaan vastaan! Ja samalla voisit tuoda ne kivikkokasvitkin, jos kerta tänne Suomi-neidon vyötärölle suuntaat matkasi.

Kiitos jo etukäteen ;)

Vaivanpalkaksi tein Vanhalle herralle oman maan raparpereista lauantaipiirakan:

Pohjaa varten sekoita 1 muna, 1,5 dl sokeria, 3/4 dl voisulaa, 2 dl maitoa, 4 dl vehnäjauhoja sekä 2 tl leivinjauhetta. Tasoita pohjataikina halkaisijaltaan 27-30 cm piirakkavuoan pohjalle.

Puhdista raparperit. Pätki ne niin, että saat aikaiseksi n. 6 dl raparperipaloja. Lisää raparpereihin 2 dl sokeria. Keitä miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, jotta palaset pehmiävät. Kaada neste pois.

Kippaa raparperihilloke piirakkapohjan päälle ja tasoita. Paista 175 asteessa n. puoli tuntia. 

Jäähdyttele hetki, paloittele ja tarjoa jäätelön kera. Mmmm...

Että tämmöistä voisin sinullekin tarjoilla, kun tulet sen murikkalastin kanssa.

Tehdäänkö diili?

Vanha rouva