Olen katsomalla katsonut suklaisen kirsikkakakun kuvaa Barbara
Maherin kirjassa Maailman parhaat kakut (Gummerus 1997). Ja nyt, 14 vuoden
läähättämisen jälkeen se on tässä! Kiitos kakun todeksi tulemisesta kuuluu
Nuorelle neidille, joka tilasi kirsikkakakun omiin menoihinsa.
Kakun sisällä on kahtia leikattu suklaakakkupohja. Kostukkeeksi
on läärätty kirsikkaviinalla maustettua sokerivettä. Täytteenä on
kirsikkaviinalla ja tomusokerilla maustettua kermavaahtoa, johon on upotettu
tuoreita, kivettömiä kirsikoita litran verran. Suklaakakku- ja täytekerrosten
välissä on vielä pähkinämarenkikerros.
Kakku on päällystetty kermavaahdolla ja koristeltu
suklaaraasteella. Kakun päälle taiteilin suklaalastuja (ystävän neuvo: älä
rupea värkkäämään suklaalastuja 30 asteen helteessä - siitä syntyy rumia
ärräpäitä, likaisia naamoja ja suttuinen keittiö...) ja tomusokerilla
supsuteltuja kirsikoita.
Kakku oli työläs tehdä, mutta siitä tuli mielestäni kaunis.
Makutuomarini, arvoisa Nuori neiti, antanee tuomionsa tuota pikaa.
Vanha rouva
Niin hyvää, niin hyvää...Jos joskus mietit miltä maistuu
täydellinen kakku, niin kokeile tätä.
Edelleen huuliaan lipova Nuori Neiti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti