Vanhakin nuortuu

Vanha herra täytti pyöreitä vuosia. 

Sen kunniaksi hän tarjosi vaimolleen synttäriajelut. 

  

Potkukelkat esiin ja menoksi.

Lumettomalla jäällä meno oli haipakkaa.

Lahjaksi saimme punaiset posket, iloisen mielen ja raikuvat naurut.

Niin se vanhakin nuortuu!

Kotona odotti välipala. Lehtitaikinasuikaleiden väliin kätkettyjä kinkkusuikaleita. Kolmikerrossuikaleet kiemurtelivat grillitikkuihin ja kaappasivat mutkiinsa minitomaatteja. Voitelu munalla ja kuumaan uuniin reiluksi vartiksi.

 

Kärmetikkujen jälkeen maistuivat omatekemät laskiaispullat.

Pullissa pitää olla keskellä aimo annos vadelmahilloa ja ruusut oikeaa kermaa.

Näillä välipaloilla nuortunut synttärisankari taintui sohvalle tillukoille.

Vaan tekikö vaimo perässä, mitä vanha edellä?

Vanha rouva

Tuunattu kakku

Tuunasin ystäville kakun Valion ohjetta (KLIK) mukaillen. Ihan sen takia, etten hätäpäissäni löytänyt gruusialaisen kakun ohjetta. Joten päättelin pienessä mielessäni, että yhdistelen gruusialaisten lempparimakuja ja siitä se kakku sitten syntyy.

Pohjaan käytin paketillisen suklaahippukeksejä ja desin verran sokeroimatonta maapähkinävoita. Suklaahippuset olivat tummaa ja makeuttamatonta suklaata, joten pohjasta ei tullut ällömakea, vaan sopivan neutraali täytteen makeutta vasten.

Täytettä varten sekoitin 400 g maustamatonta tuorejuustoa, 1 dl karamellisoitua kondensoitua maitoa, 1 dl makeuttamatonta maapähkinävoita ja 2 dl purkin kermaa vaahdotettuna. Täytteeseen ei tullut minkäänsortin liivatteita, joten olin hieman skeptinen kakun hyytymisen suhteen. Mutta niin vaan se jäpsähti kylmässä. Koristelin kakun suolapähkinöillä, nougatkekseillä, kuivatuilla aprikooseilla ja ruusunterälehdillä.

Hyvinhän tuo näytti kauppansa tekevän ;)

Vanha rouva

Disainhärpäke

Platkuja myssylankoja jäi. Kirpparilta vuosia sitten hamstrattuja lankarullia pyöri tyhjänpanttina. Puuhelmiäkin löytyi jemmoista.

Siitä se ajatus sitten lähti. Varsinkin kun johonkin muistin sopukoihin olin taltioinut roikkuvan lankahärpäkkeen. Liekö nähnyt kaupassa taikka kyläpaikassa.

Pyörittelin jämälankoja kerille ja rullille. Pujottelin puuhelmiä rullien ja lankakerien väliin. Kuroin kasaan roikkuvan härpäkkeen. Loppuhuipennukseksi sidoin alpakkalusikan ja vuorikristallin. Pitäähän sitä jotain kiiltävää harakalla olla!

Kuljin härpäke kädessäni ympäri huushollia Vanhan herran seuratessa kuljeskeluani huolestuneen kiinnostuneena.
Raukka varmaan luuli, että lykkään roikottimen hänen kulkureitilleen.

Aikani kuljeskeltuani lankajuttu pääsi roikkumaan paraatipaikalle olohuoneen kaapinnokkaan. Siitä Vanha herra harvemmin kulkee, koska kaappi seisoo nurkassa, mistä ei pääse oikaisemaan mihinkään.

  

Klikkaa kuvia isommiksi, jotta näet lankahärpäkkeen lähemmin.

 

Mallailuhommien aikana aurinko ilmestyi esiin. Hienosti mollikka valaisi koko harmaan huushollin, upouuden disainhärpäkkeen ja pöydänpäässä koreilevat ripsutulppaanit. Tuli ihan aurinkoinen olo!

Disainterkuin Vanha rouva

Kutoo kutoo

Mustina iltoina mustista langoista syntyi tämä musta villapaita. Kahdella langalla ritirinnan (Dropsin Flora ja Alpaca) kudoin ja kudoin. Ei taaskaan ohjetta, vaan omat pötkömitat. Muuten suoria kappaleita, mutta hihoissa viistotusta ja kunnon kaula-aukko. Loppusilaus virkkaamalla helmaan, hihansuihin ja kaulalle. Lankoja meni yhteensä 540 g.

Rinnan puserokutomuksen kanssa olen tehtaillut taas pipoja. Kudoin kaksinkertaisella alpakkalangalla, jonka rinnalle tuuppasin kimaltelevan nauhalangan. Löysin nauhalangan kirpparin alekorista hintaan 600 g yht. 6 euroa. Nyt on päässä sivistyneen hillitysti blingblingiä.

Vanha herra: Sulla on putki päällä, joten KUTOO KUTOO!

Vanha rouva: Kutois kutois, jos tietäisi mitääääää...

Kutomaterveisin

Vanha rouva

Erokasa

Tein ystävälleni erosiivousta. Paperia, pahvia, lasia, metallia, muovia ja muuta sälää roudattiin säkkikaupalla kierrätykseen. Tyhjensimme kuranttia tavaraa"rouvan" ja "herran" kasoihin. Sitten jäi vielä niitä tavaroita, joista teimme erokasan nimeltä "tuunari". Se kasa oli minun!

Tuunarin erokasassa oli iso körö palapelejä. Yhtenä yönä sain huikean idean. Tein paksusta pahvista sydämen ja neliön. Liimasin palapelipaloja vieri viereen ja päällekkäin. Kultasuhuttelun jälkeen minulla oli kaksi palapeliteosta.

Sydänpalapeli sai mutkaansa eroruusun, johon myös suhuttelin kultaa. 

Nyt palapeli koristaa keittiökaapin päällystää.

 Tämmöisiä koristuksia ja tuunauksia tällä viikolla. 

Vanha rouva

Ruokakysymys ja -vastaus

Stansta kyseli tässä taannoin, laitetaanko meillä sunnuntaisin erilaista ruokaa kuin arkena.

Jäin oikein pohtimaan asiaa ja kysyin jopa Vanhan herran mielipidettä. Emme päässeet puusta pitkään pohdinnoissamme. Aina kuitenkin ruokaa laitetaan, se on vissi. Onko se erilaista kuin normaalista - paha sanoa. Jappasemisesta tuskastuneena vastaan nyt kuitenkin: joskus juu, joskus ei.

Tänään kuitenkin on erilaista ruokaa kuin viikolla. Sain ruokakimmokkeen Stanstalta. Hän kokkasi taannoin munakastiketta, jota meillä sanottiin lapsena tipukastikkeeksi. Monta päivää haaveilin tuosta pehmeästä valkokastikkeesta, jonka seuraksi täytyy ehdottomasti saada makkaraa taikka kalaa. Älä kysy miksi.

Niin minä sitten aloin tyhjentää pakastinta sekalaisista kaloista (ahven, siika, kuha) ja tehdä täräytin kalapullia (reseptin löydät KLIKkaamalla). Vanha herra teki pottumuusia ja minä hemputin valkokastiketta.

Ai niin, unohdin sanoa, että ennen kalapullasavottaa olin tehnyt padallisen ohraryynipuuroa takkaan muhimaan. Sitä syödään iltapalaksi kiisselin kanssa. Mutta se ei ole vain sunnuntairuokaa, sillä sitä muhitetaan uunissa aina, kun takka on sopivasti lämmin. En nyt kuitenkaan mene takkaan kuvaamaan muhivaa pataa, joten saat uskoa näinensä ;)

Tämä kakku nyt on sitten sitä sunnuntairuokaa. Kakku on suklaakakku, minkä sisällä on rahkasta, vaniljakastikkeesta ja kermavaahdosta sotkotettu täyte. Kivasti kolme kerrosta erottuvat, kun ruskea kakkupohja kohtaa valkean täytteen. Päällystin kakun lopulla täyteseoksella löysästi. Kakun päälle mallasin suklaakeksejä, suklaakonvehteja, suklaarusinoita ja toffeepaloja. Punaiset pallot ovat suklaasalmiakkia. Viimeinen silaus mariannerouheella.

Joten saldona lienee se, että tänä sunnuntaina kokkasin erilaista kuin eilen. Huomenna taas syömme tämän päivän jämiä.

Vanha rouva