Nuori herra toi minulle tartalettikuppeja. Pakkasin kupposet ruokakomeroon odottamaan sitä kuuluisaa pahaa päivää -
josta tulikin mitä mainioin päivä, kun kauan muilla mailla ollut
ystäväni ilmoitti hurauttavansa kylään. Pitihän sitä rakkalle ihmiselle
jotain tarjottavaa keksiä, joten kiipesin yläkaapille, avasin jääkaapin ja
kas, syntyi tämmöisiä:
Kuppiin italiansalaattia. Sitten salaatinlehtiä ja suolaheinää
viherrykseksi. Suolalihaa tötterölle ja juustosiivuja purjeeksi. Koristeeksi
kurkkukiemuroita, mansikkaruusuja ja tomaattilohkoja. Tillinoksia
hörhötykseksi. A vot.
Suolaiset leivokseni osoittautuivat oiviksi helleillan
syömisiksi. Päälle kulhollinen mansikoita ja viiden tunnin juoruilu. Aaah.
Vanha rouva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti