Kolme kappaletta kesää

Kävimme puutarhalla ostamassa anopille äitienpäiväorvokit. Ne selviävät hyvin suojaisalla hautausmaalla, vaikka meillä on yöllä pakkasta useampi aste.

Tuulesta, rännästä, yöpakkasista ja päiväkylmistä huolimatta olen putsannut kasvimaan. Lavakauluksia ei saa vielä pöyhittyä, sillä mullat ovat umpijäässä. Sen sijaan kaikki kasvimaan kalusteet, kukkatuet, penkit ja pänikät on nostettu esille. Kasviskopin pesen sitten, kun sormet eivät palellu vesillä lutatessa. 

Kukkapenkit on siivottu ja lähes kaikki nurmikot haravoitu. Vain talon pohjoisreuna odottaa vielä putsaria. Se on umpijäässä ja paksun nietoksen peitossa. Soutupaattikin odottaa maalausilmoja ja ikkunat pesuilmoja. 

Pation kalusteet on maalattu talven aikana. Kukkapurkit on täytetty uudella mullalla, mutta kylvö- ja istutushommiin on vielä pitkä matka täällä jäisen meren rannalla. Kesäkuun alussa sitten.

Puutarhalta löytyi violetinvärisiä orvokkeja. Niitä oli ihan pakko ostaa kokonaista kolme kappaletta, jotta olisi jotain mitä odottaa. 

Vanha rouva

Olen punainen

Minne käännänkin pään, siellä punaista nään: imuri, kahvinkeitin, teepanu, leivänpaahdin, sohvatyynyt, maljakko, kahvikupit, silmälasit, läppäri... Vaatekaapissa sitä vasta punaista näenkin: pipoja, tumppuja, paitoja, housuja, takkeja, huiveja, laukkuja, kenkiä...

 

 

Olen aina rakastanut punaista väriä. Rakkain sävy on kirkas, rehellinen punainen. Mutta myös muut sävyt kelpaavat - taittuivat ne oranssiin taikka violettiin. Kaikki käy.

 

Ihan sama missä päin maailmaa satun olemaan, punaisesta matkalaukusta löytyy punaista päällepantavaa. Jos ei muuta, niin ainakin punainen huulipuna! 

Tämä on PUNAINEN vastaukseni Repolaisen värihaasteeseen (KLIK). AIkaisemmin olen ollut keltainen, vihreä ja sininen. Värit löytyvät Ihastus-kategoriasta. 

Vanha rouva