30.12.2016

Sano se kukkasin


Valkoinen joulukukkani päätti olla valkoinen uudenvuodenkukka. 
Niin tai näin, olen syvästi rakastunut kaikkiin 12 puhjenneeseen kukkaan ja neljään pienokaiseen. 


Ostin amaryllikseni tavallisesta ruokakaupasta kuudella eurolla.
Kukka ihastuttaa ja rakastuttaa koko rahan edestä.

Sanon sinulle siis kukkasin:

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

Vanha rouva




28.12.2016

Syntinen pandapiirakka

Tässä sinulle oiva keino päästä eroon joulun liikakonvehdeista: tee pandapiirakka!

Pohjaa varten myllytä 150 g kaurakeksejä ja 75 g voisulaa muruksi. Painele seos irtopohjavuokaan, jonka halkaisija on 20 cm. Nosta kylmään.

Sitten täyte. Palastele 145 g tumma pandasuklaalevy kulhoon. Lisää 0,5 dl kermaa, 2 rkl tomusokeria ja 25 g voita nokareina. Lämmitä vesihauteessa ja anna suklaan sulaa. Sekoita tasaiseksi ja seisota huoneenlämmössä vartin verran.

Kaada täyte pohjan päälle. Koristele pandakonvehdeilla. Piirakka on syntisen hyvää sellaisenaan, mutta kermavaahto tuplaa synnin määrän ;)


Kun teet piirakan, saat liikoja konvehteja tuhottua rasian verran. 
Mitä niistä muista konvehtirasioista voisi tehdä?

Vanha rouva

23.12.2016

Joulu on tehty

  

Joulu on tehty kukkaämpäreistä ja kaarnapuista.


Joulu on tehty kuusentuoksusta ja ruusukkeista.


Joulu on tehty itämaiden mausteista, piparkakuista ja omenoista.


Joulu on tehty hedelmäkiisselistä ja hämäläisestä rievästä.


Joulu on tehty yllätyslahjoista ja pienistä ihanuuksista.


Joulu on tehty vanhoista astioista ja komeista kanelitangoista.


Joulu on tehty rakkaista - siellä ja täällä.

HYVÄÄ JOULUA!

Vanha rouva

14.12.2016

Jäisiä salaisuuksia


Kävimme rannassa ihmettelemässä lounaistuulen rantaan pukkaamia jääröysyjä. 

Rannalla syntynyt ja rannalla kasvanut mies on mittatikkuna, jotta saat oikean kuvan tuulen voimasta ja päättäväisyydestä.


Tuuli oli samalla puhalluksella muovaillut jään pinnan täyteen ainutlaatuisia taideteoksia:


  

Jään pinta oli tikutettu täyteen veitsenpistoja, tikarinsivalluksia ja sapelinsieppaisuja:


Röysyjen salaisiin uumeniin saattoi melkein kuvitella jääkeijukaisia ja lumienkeleitä:

  

Salatunneleiden päällä seisoi rannan asukas ja nautti keskipäivän auringosta.
Minun mieheni, armaani ja ainokaiseni.


Rakkautta päivääsi.

Vanha rouva

11.12.2016

Tarkkaan harkitsemisen tärkeydestä

Vanha herra mankusi itse tehtyjä pipareita. Saamansa piti. Tein piparitaikinan mummun reseptillä edellisenä ehtoona kylmään ässehtymään. Eilispäivänä painelin Paraisten pipareita kolme pellillistä isolla sydänmuotillani. Siinä ei kauan nokka tuhissut. Hyviähän nuo ovat - niin hyviä, että enää on vajaa pellillinen jäljellä.

Kun kerta uuni oli lämmin, pyöräytin samaan syssyyn pikkuisia taatelikakkuja kaksin kappalein. Toinen pääsi koemaisteluun ja toinen päätyi pakkaseen odottamaan joulua. Jos olet mummuni taatelikakkuohjetta vailla, kurkkaapa joulunaluspuuhiani vuosimallia 2011.


Leipomisen ohessa saattelin valmiiksi kaksi takuuvarmaa joulunaluskoristusta - seinähärpäkkeen ja vatihärpäkkeen:


Olen tehnyt joka jouluksi kirjansivuista tämmöisiä ruusukkeita. Ja ilmeisesti teen vielä seuraavat tuhat joulua, sillä vanhoja sanakirjoja minulla on miljoona ja ziljoona varastossa.

Varastossa sattui myös olemaan muutama ruotsinmaalainen mittanauha. Niistä sitten kakkusten paistuessa vemputtelin tämmöisiä ruusukkeita, joiden lopullista olinpaikkaa en vielä tiedä. Kuuseen? Maljaan? Pöydälle? Mihin hiivattiin???

Kun leipomukset oli leivottu ja paperit sun muut mitat vemputeltu, oli minun aika siirtyä harkitsemaan joulusiivouksen aloittamista. Taidanpa harkita sitä tarkkaan ja hartaasti piparitarjottimen äärellä... se on tärkeää puuhaa, se tarkkaan harkitseminen...

Vanha rouva

6.12.2016

Taisto ja Tauno


Taisto oli salaa kiivennyt penkin päälle. Sieltä se alkoi röhkiä vimmatusti. 
Kuuma sille varmaan tuli - mitä veti säärystimet sorkkiinsa ja mallasi rusetin niskaansa. 
Piti ottaa sika kainaloon ja kantaa ulos jäähylle.


Tälläsin Taiston ovenvieruspenkille toivottamaan vieraat tervetulleiksi. 
Mutta ei se röhkinä siitä asettunut...


Sytytin kynttilän Taiton seuraksi, mutta röhkinä sen kun yltyi...


Taisto röhki portin suuntaan vimmatusti. Piti mennä vasiten katsomaan. 
Ja siellähän se röhkinän kohde oli - Taisto oli bongannut kartanolle saapuneen vieraan:

 

Pihakuusen katveeseessa nökötti Tauno. Pulska ja itsevarma pottunokka.
Selitin pojille, että kumpikin mahtuu ihan hyvin samalle kartanolle - 
Taisto vahtikoon ovenpieltä ja Tauno portinpieltä.


Rauha laskeutui tontille ja hyvä tahto valtasi Taiston ja Taunon.
Minä menin sisälle keittämään höllit juhlan kunniaksi.

Vanha rouva

PS. Taiston tarina löytyy täältä! Nyt  kudoin sille joulun kunniaksi punaisen rusetin ja säärystimet.
Taunon tein ihan itse kanaverkosta ja kuusenhavuista. Pituutta Taunolla on rapiat 80 cm. Kudoin Taunon päähän valtavan hiippalakin, täytin lakin muovipusseilla, mallasin takakenoon ja pistelin rautalangalla ukkelin päähän kiinni. Pottunokka on oikea pottu.