24.5.2023

Vierasvara

Mummulassa oli 1960-luvulla aina vierasvaraa. Naapurit tupsahtelivat kutsumatta toistensa luokse kahville - ei siinä selattu minkäänsortin allakoita. Tultiin ja mentiin, kun kahvihammasta kolotti ja oli jutunjuurta.

Yllättäen sain mummukohtauksen ja leivoin vierasvaraksi mustikkapiirakan. Piirakasta tuli ruma. Meikkasin rumuuden piiloon keksimurulla sekä marjoilla ja hedelmillä - ja kas, yllätysvieraita ilmestyi pihaan!


Aamutuimaan kartanolle pyöräilleelle naapurille piti äkkiä keksiä aamiaista. Kekkasin hedelmä / vihannes-lautasen - vieras kun sattuu olemaan niitä ikuisuushoikistelijoita.


Toisen mummukohtauksen tuloksena syntyi suolainen lehtitaikinaleivonnainen. Taikinan päälle levitin raejuustoa, parmesaaniraastetta ja pari teelusikallista lemon curdia. Maustoin mustapippurilla ja suolalla. Paistoin parissa sadassa asteessa vajaan puoli tuntia. Jäähdytin. Sitten koristelin.


Kun olin heittelemässä viimeisiä kehäkukan terälehtiä kurkkuviipaleiden päälle, kaukainen vieras istahti pöydän ääreen noolaamaan. Onneksi leivonnainen oli uunipellin kokoinen, sillä Vanha herrakin konkoili paikalle saaliinjakoon.

 

Silloin tällöin ei huvita olla ehtoinen emäntä, vaan huithapeli kaupanpullatyyppi. Sillä onhan se nyt selvää, että joskus pitää omistautua auringolle ja päivähaaveilulle. Tai lähteä naapuriin kahville.

Vanha rouva

12 kommenttia:

  1. Voi jösses sun kaa! Söin silmillä niin, että napa paukkuu (vatsan ollessa tähän aikaan aamusta aika tyhjä). Sulla se on taito tehdä kaunista! ♥
    Kävin kuukkeloimassa 'lemon curd' ja löysin jopa ohjeen, kuinka tehdä sitä itse. Teitkö sinä vai oliko kaupasta haettua? Sana oli tuttu, mutta sisältö ei. No joo, sitruunaa, mutta muu oli hepreaa.
    Aurinkoisia päiviä sinne teille! Halauskin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin lemon curdin kaupasta. Itse en ole sitä ikinä tehnyt - laiska kun olen.

      Poista
  2. Kyllä teille kannattaa tupsahtaa kylään jos on tuommoiset vierasvarat.

    VastaaPoista
  3. Laitahan osoite sivupaneeliin, jotta minäkin voin tupsahdella valmistamiesi herkkujen äärelle. Tosin niistä riittää silmäniloakin tänne ruudun toiselle puolen.
    Äidilläni oli aina tapana loihtia ne kuuluisat seitsemän sorttia tyhjästä. Hänellä oli aina vierasvaraa ajatuksella "jos nyt joku sattuu tulemaan". Ajatusmalli aiheutti meille jälkikasvulle pikkuisia paineita, kun vanhemmat saattoivat ilmestyä pihaan yllättäen. Vähintäänkin piti itse tehtyjä korvapuusteja löytyä pakkasesta. Enää vanhemmat eivät tulla tupsahtele kylään. Muutenkin yllätysvierailut ovat ihan yleisesti vähentyneet. Siitä huolimatta minulla on lähes aina jotain nopeasti sulatettavaa pakkasessa ja lisäksi suolaisia ja makeita keksejä yläkaapissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummulassa oli lauantaina tapana leipoa vierasvarat. Niihin ei saanut koskea - ikinä ei voinut tietää, kuka milloinkin tupsahtaa pihamaalle.

      Poista
  4. Todella nyt tuli nälkä! Miten onnistuitkin sattumoisin väsäämään tuollaiset herkkueväät ja juuri sopivasti vieraiden tullessa?! Varsinkin tuo suolainen pelti sai veden kielelle, eikä hedelmävadissakaan ole valittamista - söisin tuollaiset vaikka heti!

    VastaaPoista
  5. Ooooooh - NYT ON NÄTTIÄ, ei tippaakaan rumaa... mitä nuo "heinät" on koristellussa piirakassa?
    Vierasvaraa tuppaan minäkin pitämään pakkasessa (munkkeja varsinkin, kun ne saa parissa minuutissa kiertoilmalla kuin juuri paistetuksi - sit vaan sokerointi) ja kaalia löytyy kans aina, hih... muutama vieras yllättynyt kaalileivistä,
    Joskohan kesällä löytäisi aikaa asetella kauniisti - toivottavasti, nyt on mennyt suurinpiirtein uunista suuhun ilman asetteluja tämä "elossa pysyminen".
    Söin silmilläni ihania herkkujasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heinät ovat kuivattua kehäkukkaa ja hormankukkaa ;)

      Poista
  6. Voi mahtavuutta! Näyttää herkulliselle, söin kuvista silmilläni :) Peukutan mummokohtauksille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä mummo pakkaa vaan olemaan laiskanpulskea aika ajoin.

      Poista