11.1.2018

Ranskalainen olkikoppa

 

 

Ranskalainen olkikoppa lähti aikaisin aamulla kaupunkiin emäntänsä kanssa. 
Kukaan ei tuntunut olevan hereillä: ei valon valoa, ei ristin sielua. 
Vain viluinen ranskalainen pysäkillä. 

 

Kaupungissa piri paarustaa koko keskustan läpi. 
Matkalla emäntä pysähtyi ihailemaan revontulia ja vanhaa pappilaa (KLIK!). 

 

Juna-aseman kupeessa ranskalainen pääsi pakkasesta sisätiloihin lämmittelemään. 
Emännällä oli bisneksiä käsityökeskuksessa, missä tuoksuu terva ja missä aina halataan, kun ovesta astuu sisään.

 

Bisneksien jälkeen emäntä paarusti takaisin onnikkapysäkille ja katseli matkalla kaunista talvea. 
Onneksi se tajusi olla lykkäämättä viluista ranskalaista hankeen.

 

Kotipihassa ranskalaista odotti JÄRKYTYS: kuusi mottia koivuklapeja. 
Emännän piti ruveta puunkantohommiin ja se unohti ranskalaisen seinän viereen pariksi tunniksi:


Markkinoilta ostettu ranskalainen olkikoppa on sisukasta tekoa.
Se on jo kolmatta vuotta palvellut emäntäänsä kesät talvet. 
Se jaksaa kantaa niin läppärin kuin paksun mapinkin - maitopurkeista puhumattakaan. 
Hämärän tullen emäntä kantoi kopan pirtin lämpöön ja hemmotteli perhettä marjakakulla:


Marjajukurtista pyöräytettyä puolukka-vadelma-kakkua päästiin nauttimaan
ranskalaisen kotio kantamassa hienossa seurassa:

 

Emäntä haki käsityökeskuksesta pläkkipelliset lyhdyt, joita se on himoinnut monta vuotta. 
Nyt lyhdyt kimaltavat pöydän päässä kilvan hopeisten kyyhkyläisten kanssa. 

Ranskalainen olkikoppa pääsi eteiseen odottamaan seuraavaa kaupunkireissua.
Sen pituinen se.

Vanha rouva, 
ranskalaisen emäntä



18 kommenttia:

  1. Aivan ihanat lyhdyt! :) Ja kaunis on kassikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma on niin kaunis, kun sen oikein oivaltaa... eikös se ole jokin rallatus?

      Poista
  2. Olipa mukava matka kopalla.
    Oli siinä kantamista nimittäin puuklapeista.
    Nuo pläkkituikut ovat ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Klapit on liiterissä ja koppa kaapissa ;)

      Poista
  3. Olkikoppa on perinyt emäntänsä kerronnan lahjat. Emäntä on ottanut kauniita, talvisia kuvia kopasta ja kaupungista. Olettepa oiva pari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täti Moonikaksi työkaveri minua, koppaani ja lapikkaitani kutsuu.

      Poista
  4. Aivan hurmaana tarina kuvineen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ranskalainen olkikoppa huutelee kaapista: "Merci mercibeaucoup"!

      Poista
  5. Ihana postaus ja upea ranskalainen olkikoppa. Kauniita ovat nuo pläkkipeltiset lyhdyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ranskalaiselle pitäisi hankkia kaveri, mutta mistä?

      Poista
  6. Kyllä minäkin tykkäisin tuosta ranskalaisesta. Kaarakassa joskus tehtiin pläkkipeltilyhtyjä ja minähän tein yhdet valotikin pläkkipellistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistähän me saisimme uudet ranskalaiset?

      Poista
  7. Oi miten hienoja kuvia♥ ja aivan ihanat nuo pläkkilyhdyt! Mukavaa alkavaa viikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilasin jo uuden lyhdyn kokoa M. Vanha herra vaatimalla vaati, jotta astela olisi täydellinen. Meinasi suu loksahtaa auki, sillä hän ei yleensä noteeraa "akkain juttuja".

      Poista
  8. Viluinen oli reissu ranskalaisella, onneksi pääsi kotiin tuvan lämpöön viimein :D Emäntä taitaakin olla puuhakas, ettei hienon ranskalaisen herkkää olemusta oivaltanut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emäntä on joskus niin puuhakas, ettei tule moisten hienohelmojen marinat noteerattua mitenkään ;)

      Poista
  9. Hih - tottapa hankit nuo pläkkyrin tekooset hameenlämmittimiksi 😃👍🏻?
    Eikö ookkin vaan komiat 👍🏻
    Ja jo on ranskatar joutunut raatamaan kakkunsa eteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei ilmaseksi ranskalaiset majaile! Pläkkyreitä tulee vielä yksi lisää sieltä teidän perältä, kunhan pläkkyri kerkiää sen naputella.

      Poista