Koso-täti pani pienen mieleni ihan sekaisin tässä muutama päivä sitten. Hän oli mennyt nostamaan maailman ihanimman hatturasian uuden hyllynsä päälle keekoilemaan.
Minä en tähän hätään löytänyt mistään vanhaa hatturasiaa, mutta jotain pyöreää ja isoa kuitenkin.
Kirpparilta löytyi parilla eurolla vanha jauhosihti, jonka halkaisija on melkein viisikymmentä senttiä. Vanne on puuta ja sihti hauskasti ruudutettua kangasta. Vähän on sihti elämänsä varrella kärsinyt ja kulahtanut, mutta kukapa meistä ei olisi.
Pesin ja paapoin sihtiä mäntysuovalla. Kuivasin ja taputtelin. Sitten nostin sen paraatipaikalle keittiön kaapin päälle. Sihtiä vasten nostin kaksi vuotta sitten värkkäämäni nappikranssin.
Kaapin päällä on nyt kolme muinaismuistoa: jauhosihti, avainloota ja hopeinen kermanekka.
Mitäs nyt sanot, Kososka?
Vanha rouva
Kylläpä on kaunista!
VastaaPoistaJoku voisi sanoa, että onpas paljon vanhoja romuja!
PoistaNo nii, mie en ala mittää, mist mie nyt tuollasen sihtin saisin:)))Siis toi on niin ihana, niin ihana.
VastaaPoistaMut arvaas mitä mie tänään esittele?:)
Mullon sihti ja sullon hatturasia. Niin se vaan menee, kultaseni! Sinä tietysti esittelet jotain ällöttävää, kamalaa ja hirveää?!
Poista